Koirat ovat tervetulleita Kallion kirjaston ensimmäiseen kerrokseen, mutta eivät ylempiin kerroksiin. Näin koiranomistajat voivat vaivattomasti hoitaa kirjastoasiansa, mutta myös koirille allergiset löytävät itselleen kirjastosta tilaa. Helmetin palveluvalikkoon emme ole valinneet kumpaakaan vaihtoehtoa, koska kumpikin vaihtoehto (koirat sallittu / koirat kielletty) voisi johtaa harhaan.
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Netistä en löytänyt suoraan vastausta näyttelijän nimelle, joten lähetin kysymyksesi Cloettan markkinointijohtajalle.
Lisäys 2.5.2023: Näyttelijän toiveesta nimeä ei julkaista, vastaus lähetetty kysyjälle sähköpostilla.
Valitettavasti tunnistusta ei voi tehdä pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella. Suosittelen kysymään keramiikan alan asiantuntijoilta, tunnistaisivatko he tekijän. Lisäksi voi tutkia esimerkiksi Designmuseon esinehaulla, löytyisikö heidän kokoelmistaan vastaavaa.
Tunnistus- ja arviointipalvelua tarjoavat muun muassa
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Nopealla nettihaulla löytyi suomalaisista keraamikoista muun muassa Kyllikki Salmenhaara. Bukowskin sivuilta löytyi vuonna 2015 myyty vati, jonka pohjassa on Salmenhaaran nimikirjaimet KS. Voit tarkistaa tästä kuvasta muistuttaako signeeraus sinun vatisi signeerausta.
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi …
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin…
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Etsimäsi kirja voisi olla Maijaliisa Kauppisen Tilli Mössönpoika (1983).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Sankarillisen Mössö-hiiren nuorimmainen lapsi Tilli on tullut uhmaikään. Tilli sanoo kaikelle "enpäs" ja piiloutuu sisaruksiltaan. Kun Tilli nukahtaa piilopaikkaansa, se huomaa herätessään olevansa ensimmäistä kertaa ulkona ilta-aikaan. Tilli tapaa sammakoita, jotka varoittavat sitä Huhulimetsässä piilevästä vaarasta. Tilli joutuu kuitenkin melkein sekä mäyrän että pöllön saaliiksi. Piileskellessään vanhassa autonromussa Tilli huomaa, että pöllö itkee. Aamulla auringonsädekeiju kertoo yksinäisen pöllön surevan kuollutta puolisoaan. Keiju auttaa Tillin tämän perheen luo ja lupaa auttaa huuhkajaa…
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Ennen Minimania Aren rakennuksessa toimi Osuuskunta Ekan (myöh. Tradeka) myymälä. Eka-yhtymä joutui vuonna 1994 yrityssaneeraukseen, jonka jälkeen Ekan myymälä oletettavasti poistui Kolmikulman rakennuksesta. Myymälää edelsi nykyisessä vaateliike Halosen talossa sijainnut Centrum-myymälä, joka Osuuskauppa Mäki-Matin konkurssin jälkeen lopetettiin ja yhdistettiin Ekaan, ruokakaupan siirtyessä nykyiseen Kolmikulmaan. Todennäköisesti Aren rakennuksessa olleen ruokakaupan nimi on ollut Eka-market, mutta kysyessäni asiaa myymälässä useita kertoja asioineelta henkilöltä, hän ei ollut asiasta varma. Onko kenelläkään lukijoista tarkempaa tietoa myymälän historiasta?Tietoa E-liikkeestä, Ekasta ja Tradekasta löytyy Wikipedian lisäksi Tradekan…
Helsingin kaupunginkirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa on etsitty tietoja Tuomas Pohjanpalon muistelmista tuloksetta.
Eino I. Parmasen "Taistelujen kirja, Kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, IV osa Suurlakko ja sitä lähinnä seurannut aika" on saatavilla Eduskunnan kirjastossa. (Neuvonta- ja lainauspalvelun puh. 432 3423).
Hei
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä.
Tästä teoksesta voisi olla apua:
TEOS Viran varrelta : toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa / toim. Ulla Piela
JULKTIEDOT Helsinki : Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto, 1996
ULKOASU 170 s. : kuv. ; 23 cm
STAND NRO 952-5091-02-3 (nid.)
Uudempaa suomalaista kaunokirjallisuutta, satunnaisia otteita:
Ihmisiä työssä : suomalaista nykyproosaa työn maailmasta / toimittaneet Tuija Takala, Kaisa Ikäläinen, Elise Tarkoma (Laatusana 2007)
Jari Järvelä: Veden paino (WSOY 2001)
Koivukari, Tapio: Missä aallot murtuvat (WSOY 2005)
Paronen, Samuli: Laiva (1972)
Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu (Tammi 1999)
Ruuth, Alpo: Nousukausi (Tammi 1977)
Sinkkonen, Lassi:…
Valitettavasti tätä cd-romia ei ole lainattavana yleisissä eikä tieteellisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy cd-romina Vakuutuslautakunnan lausuntoja 1994-2006, mutta sitä ei saa kotilainaan. Yleisissä kirjastoissa lausuntoja on kirjamuodossa vuosilta 1988-1995.
Tarkoitat varmaan Helmet-kirjastoissa perittävää varausmaksua. Vastaus löytyy HelMet-verkkokirjaston ( www.helmet.fi ) kohdasta Ohjeita -> Maksut:
"varausmaksu 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta: aikuisten aineisto/varaus: 0,50 e"
Alle 18-vuotiailta ei siis peritä varausmaksua mistään aineistosta, eikä lasten aineistosta peritä varausmaksua minkään ikäisiltä.
Kyllä on. Voidaan tietenkin kysyä, miksi DVD-tallenne on korvattu, jos se edelleen on käyttökelpoinen. Mutta kyllä asiakkaalla on oikeus rikottuunkin tallenteeseen, jos hän niin haluaa. Ainakaan mitään tekijänoikeudesta seuraavaa estettä ei ole.
Heikki Poroila 8.11.2011
