Lordi Byronin teosta Childe Harold’s Pilgrimage ei ole suomennettu. Byronia on muutenkin suomennettu maineeseensa nähden yllättävän vähän. Vuonna 1922 ilmestyi A. A. Kallion suomentamana Kariston klassillinen kirjasto- sarjassa teos: Kolme runoelmaa: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki. Vuonna 2021 ilmestyi Nysalor-kustannuksen julkaisemana Lordi Byron, Valitut säkeet, kääntäjänä Tomi Pulkkinen. Tämän kokoelman selasin läpi eikä siihen sisälly Childe Harold’s Pilgrimage -teoksen runoja. Lisäksi yksittäisiä suomennettuja ruonoja on ilmestynyt joissakin antologioissa ja kirjallisuuslehdissä (esim. Tuhat laulujen vuotta (2004), Hallitse Britannia (1929), Tulenkantajat (1929)).
Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa voivat lähtökohtaisesti äänestää kaikki Yhdysvaltojen kansalaiset riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat olleet kansalaisia. Katso https://www.usa.gov/who-can-vote ja https://www.sos.ca.gov/elections/voting-resources/voting-california/who-can-vote-californiaKansalaisuuden lisäksi äänestäjän tulee olla rekisteröinyt se osavaltio asuinpaikakseen, jossa hän äänestää; eli äänestääkseen Kaliforniassa tulee henkilön olla virallisesti rekisteröitynyt Kalifornian asukkaaksi. Ollakseen virallisesti Kalifornian asukas henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla Yhdysvaltojen kansalainen, joten tämänkään seikan ei tarvitse tuoda mitään aikarajaa sille, kuinka pitkään henkilön olisi oltava Yhdysvaltojen kansalainen ennen…
Kyllä, aiemmin kotikoneellakin luetut sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet eMagz-palvelusta E-kirjasto-sovellukseen. Uusi E-kirjasto toimii ikävä kyllä alkuvaiheessa vain mobiililaitteilla. Voit ladata E-kirjasto-sovelluksen omalle älypuhelimellesi tai tabletillesi laitteen sovelluskaupasta. Täältä löydät kaikki Keski-kirjastojen tarjoamat e-aineistot ja ohjeet niiden käyttöön: E-aineistot | Keski-FinnaVoit kysyä neuvoa uuden E-kirjasto-sovelluksen käyttöön myös omasta kirjastostasi.
Kysymyksessä esiintyvä sitaatti on yhdistelmä kahdesta Marcel Proustin lauseesta. Molemmat löytyvät À la recherche du temps perdu eli Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan ensimmäisestä osasta Du cote de chez Swann, joka on suomennettu nimellä Swannin tie 1: Combray. Alkukielellä sitaatit kuuluvat seuraavasti: "Dehors, les choses semblaient, elles aussi, figées en une muette attention à ne pas troubler le clair de lune, qui doublant et reculant chaque chose par l’extension devant elle de son reflet, plus dense et concret qu’elle-même, avait à la fois aminci et agrandi le paysage comme un plan replié jusque-là, qu’on développe.""Mais, quand d’un passé ancien rien ne subsiste, après la mort des êtres, après la destruction des choses,…
Neonväreillä tarkoitetaan mainosvaloja muistuttavia valoa voimakkaasti heijastavia räikeitä värejä. LähdeKielitoimiston sanakirja: neonväri: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/neonväri
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
Kööpenhaminan yliopiston tutkijat julkaisivat artikkelin Golfvirran tilasta Nature-lehdessä: https://www.nature.com/articles/s41467-023-39810-wLisää aiheesta The Guardian-lehdessä: https://www.theguardian.com/environment/2023/jul/25/gulf-stream-could-collapse-as-early-as-2025-study-suggests#:~:text=A%20collapse%20of,Antarctic%20ice%20sheets.Suomessakin asiaa on tutkittu Climateguide.fi -sivustolla: https://www.climateguide.fi/artikkelit/atlantin-merivirrat-hiipuvat
Kampin kauppakeskus sulkeutuu klo 20, mutta lähi- ja kaukoliikenteen terminaalit Kampin E-tasolla ovat auki myöhempään. Jos kaikki ovet ovat säpissä, pääsee kaukoliikenteen terminaaliin Narinkkatorin puolelta. Sisäänkäynti on pääovista oikealle ns. Kampin suutarin vieressä. Itse kauppakeskuksen ulko-ovet ovat auki yli puolen yön arkisinkin. Sisäänkäynti on Narinkkatorin ja Fredrikinkadun puolelta.Tämä johtuu siitä, että samassa kompleksissa on myös metroasema, Espoon yöbussien laiturit, Alepan valintamyymälä sekä Burger King. Viimeksi mainitut ovat auki klo 24.00 asti, joten niistä voi kätevästi hankkia matkaevästä illallakin.Puolen yön jälkeen Kampin keskuksesta alkavat kulkea Espooseen menevät yöbussit. Ihmisten on päästävä sisään…
Eniten MM-kisoja voittanut jalkapalloilija on brasilialainen Edson Arantes do Nascimento eli Pelé. Hän voitti urallaan kolme maailmanmestaruutta, enemmän kuin yksikään pelaaja on voittanut. Lähde:Ilta-Sanomat: Kommentti: Kaikkien aikojen suurin on poissa
Nuottia Jaakko Löytty: Rantaviivalla. 2, Kuuntelen rakkauden ääntä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi verkkolomakkeella kirjaston sivulla:
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Tilauksen voi tehdä myös kaikissa kirjaston toimipisteissä.
Kaukolainen hinta on 2€.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi…
Kaiketikin 50-luvulla: "'Mehän emme täällä Karkkilassa pääse pakoon alati laajentuvaa pääkaupunkia', hahmotti kauppalansihteeri Veikko Vainikainen syksyllä 1954 uuden Porintien avaamia näkymiä. Ensimmäinen työläisvuoro ajoi jo silloin Karkkilan linja-autoasemalta Helsinkiin, -- ". (Seppo Aalto & Kimmo Rentola, Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven entisen Pahajärven ihmisten historia)
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa.…
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Kappaleen musiikki ei ole kansanlaulu vaan Kati Ránin ja Christopher Juulin sävellys. [1]
Haastattelussa Rán kertoo käyttäneensä tekstinä karjalan murteella kirjoitettua susirunoa. Hän mainitsee lähteeksi etnologian professori Laura Starkin julkaisun. [2]
Kysyin asiaa professori Starkilta. Lähde on hänen kirjansa The Magical Self: Body, Society and the Supernatural in Early Modern Rural Finland. (Academia Scientiarum Fennica, 2006), jossa hän käsittelee runoa sivuilla 393 - 431. Lisäksi hän kertoo, että kyseinen runo on taikaloitsu, josta on ollut eri versioita. "Tämän version laulaja näyttää olevan Vienan karjalainen ”Otti, Hilipän vaimo”, ja hän lauloi sen Akonlahdessa vuonna 1912. Se löytyy Suomen Kansan…
Kyse saattaa olla puustellista (talosta), joka on tuuliajolla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatima Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa. Sanakirja ei ole valmis, sanoja on M-sanaan asti.
Linkki sanakirjaan: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Linkki hulhava -sanaan : https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_41b2b36f6d8a7d3d2fd1d081ee2e0c5c&list_id=1&keyword=hulhava&word=hulhava
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
