Tilastokeskus julkaisee vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 31.3.2023. Tuolloin kysymäsi ikäryhmittäinen jaottelu yli 100-vuotiaista Suomessa 31.12.2022 tulee saataville taulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Tällä hetkellä saatavilla on ennakkotieto sata vuotta täyttäneiden määrästä 31.12.2022, mutta siinä ei ole ikäryhmittäistä jaottelua: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ad06fddf-3194-44b6-8bf3-939266fe1bd2
Ohjeita Tilastokeskuksen tietokantataulukoiden käyttöön: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Kyseessä on Yleisradion tuottama ja Tuija-Maija Niskasen ohejaama elokuva Landet som icke är (1977). Elokuvan suomenkielinen nimi on Maa, jota ei ole.
Elokuva on viimeksi esitetty Yle Teemalla 3.11.2020. Valitettavasti se ei enää ole katsottavissa Yle Areenassa. Voit kuitenkin esittää Ylelle uusintatoiveen asiakaspalvelun kautta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Joissakin kirjastoissa on vielä lainattavissa elokuvasta tehty VHS-tallenne.
https://finna.fi/Record/piki.115019?sid=2948934513
Maa, jota ei ole on tallennettu Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokantaan ja se on katsottavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä:
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://elonet.finna.fi/Record/…
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee …
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista…
Sanat löytyvät mm. kirjoista Alho, Eeva: Laulun aika : Pööpötien laulukirjaMusica : 1-2 : Oppilaan kirjaSaatavuuden voi tarkistaa Satakirjastojen verkkokirjastosta https://satakirjastot.finna.fi/
Täysin yhdenmukaista linjaa aakkostukseen kirjastoilta ei tietenkään löydy, mutta Suomessa kirjastot aakkostavat pitkälti standardin SFS 4600 mukaisesti: https://www.jkorpela.fi/abc.htmlToisin sanoen vastaukset kysymyksiisi ovat seuraavanlaiset: Numerot tulevat aakkostuksessa omana kategorianaan ennen kirjaimia. Sanaväli tulee aakkostuksessa ennen mitään merkkiä. Ajatusviiva on toiminnallisesti sanaväli, joten myös se tulee ennen mitään merkkiä (joten esimerkiksi nimekkeessä "Suomi–viro-suursanakirja" esiintyy aakkostuksen kannalta väli). Väliviivaa (kuten sanassa "oppi-isä") ei kuitenkaan huomioida aakkostuksessa, eikä huomioida mitään muutakaan merkkiä, kuten @, ?, / tai #.
Et tarvitse sovellusta käyttääksesi Keski-kirjastojen verkkosivuja.Keski-kirjastot löytyvät, kun kirjoitat puhelimesi hakukoneeseen osoitteeksi keski.finna.fi. Jos haluat päästä nopeasti kirjaston sivuille, voit lisätä kirjaston kuvakkeen puhelimesi näytölle. Kuvakkeen lisääminen tapahtuu hieman eri lailla riippuen siitä, onko puhelimesi Android vai iPhone.
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Suomen kielen sanojen taivutuksen voi tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fiSen mukaan molemmat taivutusmuodot ovat oikein.
Aamulehti tuolta ajalta on kirjastossamme mikrofilmillä. Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/maksut.htm, on nähtävissä kopioiden hinnat:
Mikrofilmin kopiot:
1. itsepalvelukopiot:
· 0,40 €/A4-valotus
· 0,80 €/A3-valotus
2. palvelukopiot
· 2 €/valotus, minkä lisäksi tulee pienlaskutuslisä 8€, mikäli haluatte, että kopiot lähetetään Teille postitse.
Mikäli haluatte, että kopio lähetetään teille postissa tai että se otetaan Teille valmiiksi (palvelukopio), niin voitte lähettää pyynnön osoitteeseen kasikirjasto.metso[at]tampere.fi.
Mielestäni Teidän kannattaa tulla tänne Metson käsikirjastoon ja ottaa kopiot itse kyseisestä mainoksesta. Henkilökuntamme auttaa Teitä niin filmin etsinnässä kuin valokopion…
En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Nettiä selailemalla löytyy monen tapahtuman juhlavuodet. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia juhlitaan samalla periaatteella kuin ihmisiäkin. Toisin sanoen odotetaan, että vuosi tulee täyteen ennen kuin juhlitaan. Pieni ihminen viettää yksivuotispäivää vasta kun on elänyt yhden vuoden eikä heti syntyessään. Samoin Kotkan Meripäiviä juhlitaan vasta sitten, kun on kulunut 50 vuotta siitä, että ne aloitettiin. Ehkä juhlien nimen pitäisi olla jotakin muuta, jos juhlittaisiin 50. kertaa.
Esimerkiksi tänä vuonna on Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912, joten sama periaate tässäkin on.
Tähän ilmiöön vaikuttanee se, että ihmiselle on helpompaa laskea vuosia kuin laskea yksitellen tapahtumien…
Kyseessä on M. A. Nummisen kappale Jatzi. Se on alunperin julkaistu levyllä Kissa vieköön! - uusrahvaanomaisia ralleja (1971,vinyylilevy). Kyseinen äänite on julkaistu myös cd-levynä ja se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Kappale löytyy myös CD-levyltä: Swingin kutsu - uusrahvaanomaista neekeri-jatsi musiikkia.
Julkaisuja ei juuri näytä olevan.
Helmet-haulla ”opetusmenetelmät kielet” saadaan muun muassa teos Kielinavigaattori : käytännön työvälineitä kieltenopetukseen / Kari Moilanen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1856100?lang=fin
Haulla ”ammatillinen erityisopetus kielet" löytyy teos Työelämän kieli- ja viestintätaito : kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1791411?lang=fin
Hakuja kannattaa tehdä edelleen MELINDA - kirjastojen yhteistietokannassa (sisältää mm. yliopistot) melinda.kansalliskirjasto.fi
Kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto sivuilla todetaan:
”Omat haasteensa kieltenopettajan työlle asettaa myös se, että kaikille erityisaloille ei ole valmiita…
