Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Olisikohan kyseessä valssi "Talvimyrskyjä". Nuottikin löytyy.
TEKIJÄ Fučik, Julius, säveltäjä
TEOS Talvimyrskyjä, op. 184 : Valssi / Julius Fučik
Julkaisutiedot Helsinki : Fazer, c1970
ULKOASU 1 soolonuotti (13 s.)
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto……
Signeeraus ja myöskin tapa jolla työ on nimetty vasempaan alalaitaan muistuttavat aika lailla graafikko Lars Holmströmin käsialaa. Voit tutkia niitä klikkailemalla Galleria 12:n verkkosivuilla olevia Holmströmin töitä esitteleviä kuvia suuremmaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Kuulokojeita myyvien yritysten sivulta löytyy jonkin verran tietoa kuulon alememisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Kuulotekniikka-yrityksen sivulla kerrotaan, että ikäkuulossa ensimmäiseksi korvan kuulemista taajuuksista alkaa heiketä korkeiden äänien kuulokyky. Lisäksi mainitaan, että puheessa äänteistä muun muassa konsonantit k, p, s, l, ja t soivat korkeilla taajuuksilla, https://kuulotekniikka.com/tietoa-kuulosta/
Terveyskirjaston artikkeli ikäkuulosta, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00840
Kuuloliiton tietoa kuulosta, https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/
Kysyin apua Kuurojen liiton kirjastosta. Sieltä vastattiin näin:
Valitettavasti kirjastomme tietopalvelulla ei…
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en.…
En valitettavasti löydä tuon nimistä kirjaa tai artikkelia. Kokkolan kaupunginkirjastossa on mahdollista käyttää eri viitetietokantoja, jotka auttavat tiedonhaussa, lisätietoja: http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/kirjallisuustietokannat.asp . Tule käymään kirjastossa, henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Mikäli kysymyksessä on Helsinki, niin Helsingin kaupungin tietokeskuksen Lähde- ja arkisto-oppaasta (http://www.hel.fi/tietokeskus/1945/11 ) löytyy Helsingin historiaa vuodesta 1945. Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen. Tosin näissä teoksissa vuosi 1945 ei ole yhtä vahavasti esillä kuin vuosi 1946. Ehkä eniten tietoa vuodesta 1945 löytyy…
Harakan saaressa on ollut venäläisissä linnoituksissa tyypillinen kapearaiteinen rautatie.
Erkki Päiväläisen teoksessa Kemian vuodet Harakassa, 1988, kerrotaan sivulla 27 mm., että venäläiset ovat linnoittaneet Harakan saarta erityisesti Krimin sodan aikana (1853-1856). Venäläisten linnoitusten huollon ja täydennysten hoitamista varten saariin rakennettiin laivalaiturit, mukulakivetyt tiet tai kapearaiteinen rautatie. Rautatiellä pieni veturi (lokomobiili, lokomoauto) veti raskaita tykkejä ja ammuksia.
Kuva tällaisesta veturista löytyy mm. Museoviraston Rakennushistorian osaston julkaisusta no 9 2/79 sivulta 25.
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Lahden kaupunginkirjastolla on olemassa Linda Olssonin kirjaa "Sonaatti Miriamille" yhteensä yksitoista kappaletta (pääkirjasto + lähikirjastot). Tällä hetkellä kaikki kirjat on lainassa. Kirjasta voi tehdä varauksen joko kirjastokäynnillä, puhelimitse numerosta (03) 812 5500 tai Internetin kautta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Varaus maksaa yhden euron.
Luettelon äänikirjoista saa haettua valitsemalla Vaarakirjastojen tarkennetun haun. Ensimmäiseen hakuruutuun kirjoitetaan äänikirjat (monikossa). Seuraavaan alempaan hakuruutuun kirjoitetaan pka, jotta saadaan vain aikuisten äänikirjat. Alempana olevista kuvakkeista ruksataan cd-äänilevy.Sivun alalaidassa olevasta Kieli -valikosta voi valita suomen. Hae -painikkeen painallus antaa Vaarakirjastojen kaikki yli 600 äänikirjaa, jotka ovat kaikille asiakkaille tarkoitettuja. Niitä on kymmenisen sivua. Vasemmalla olevasta Tarkenna hakua -palkista voi rajata hakutuloksen eri toimipisteissä saatavana oleviin äänikirjoihin.Ohessa on liitteenä koriin poimimani äänikirjat vuosilta 203-2015, joita on 88.
Jos olette lukemisesteinen tai lukemisesteisen…
Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset…
Vastauksessani saman kysyjän toiseen kysymykseen Raamatun painattamisen vaikutuksesta puitten kaatamiseen on laskelmia kirjojen painatuksen vaikutuksesta. Kysymys aikakauslehdistä on vielä monin verroin monimutkaisempi ja kysyjän tarkoittamalla yleisellä tasolla täysin mahdoton vastata. Puhutaanko Suomesta vai koko maailmasta? Tarkoittaako kysyjä, että kaikki yhdenkin aikakauslehtitilauksen maksavista jättäisi valinnanvaraisesti yhden tilaamatta? Vai yhden aikakauslehden numeron?
Kukaan ei tiedä maailman kaikkien aikakauslehtien määrää. Vielä vaikeampi on määritellä mitään keskimääräistä fyysistä kokoa ja sivumäärää, jotka vaikuttavat radikaalisti painopaperin tarpeeseen. 100-sivuinen A5-kokoinen lehti kuluttaa yhtä paljon paperia kuin 50…
