Sandro Veronesi (s. 1959 ), firenzeläinen kirjailija, esseisti ja toimittaja, on sukupolvensa tunnetuimpia italialaisia kirjailijoita. Hän on julkaissut muun muassa yksitoista kaunokirjallista teosta.
Caos calmo ilmestyi italiaksi 2005. Se on julkaistu saksaksi 2007 nimellä Stilles Chaos. Englanninkielinen laitos Quiet chaos on ilmestynyt 2011.
Suomeksi teosta ei ole vielä julkaistu. Asia käy ilmi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonne on luetteloitu muun muassa kaikki suomeksi julkaistut teokset. Fennican osoite on https://finna.fi .
Saksaksi teos on Suomen yleisistä kirjastoista saatavissa Lauritsalan kirjastosta. Kirjasta voi tehdä
kaukolainapyynnön. Tiedot on saatu Frank-monihausta. Sen osoite on http://monihaku.kirjastot.fi…
Vaikea sanoa mistä ongelma johtuu. Olisiko kyseessä jokin tilapäinen häiriö? Tuntuu oudolta, että varaukset eivät päivity, jos kuitenkin pääset omiin tietoihisi varausta tekemään. Kokeilin äsken varauksen tekemistä ja se onnistui hyvin. Kirjaudu siis omiin tietoihisi ja klikkaa varaa/hae. Etsi haluamasi teos ja klikkaa varaa. Tämän jälkeen palvelu tarjoaa sinulle suoraan noutokirjastoksi lähikirjastoasi ja sinun tarvitsee vain klikata painiketta jatka. Tämän jälkeen ruudulle tulee tieto varauksen onnistumisesta. Kun tämän jälkeen menet omiin tietoihisi ja klikkaat kohtaa "x varausta" näet kaikki voimassa olevat varauksesi.
Helmet-palvelun käyttöohjeet: (Katso kohta: "Teknisiä ohjeita")
http://helmet.fi/search~S9*fin/k
Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
Ylitornion kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon:
http://www.ylitornio.fi/palvelut/sivistystoimi/tornionlaakson-kirjasto/…
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Helmet-kirjastojen laina-aika on sama vuodenajasta riippumatta, eli mitään erillistä kesälaina-aikaa ei ole. Yleinen aika on 28 vrk, eli neljä viikkoa. Jos lainoista ei ole varauksia, ne on toki mahdollista uusia viisikin kertaa. Alla linkki tietoon Helmetin laina-ajoista:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Mauri Revon (1945-2002) julkaisemista teoksista voi etsiä tietoja useammasta eri paikasta, joista näet myös teosten saatavuustiedot. Tiedonhakuun voi käyttää esimerkiksi Finna-palvelua, josta löytyy tietoa monien Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmista. Aineistoa voi hakea esimerkiksi tekijän nimellä (Repo, Mauri): https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Repo%2C+Mauri&type=Author&l…. Toinen vaihtoehto on etsiä tietoa Suomen kirjastojen yhteisestä Melinda-palvelusta: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K163PETMGDAR7QKRSEJGQ6XY49DIG3FH…. Jos haluat etsiä aineistoa vain Turun kirjastoista, niin voit käyttää joko Vaski-verkkokirjastoa (https://vaski.finna.fi/), Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokantaa (https…
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;…
Guinnessin maailmanennätysten mukaan näytösajaja ja sijaisnäyttelijä Evel Knievelillä (USA, synt. Robert Craig Knievel) oli ollut 433 luunmurtumaa vuoden 1975 loppuun mennessä. Tämä tieto on siis yhden ihmisen koko elämänaikaisista luunmurtumista, ei kerralla olevista.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-broken-bones-in-a-lifetime/
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/…
Hain Elvistä käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja Suomen kansalliskirjaston Finna-palvelusta ja niitä löytyi 37 kappaletta. Hakutuloksen pääset katsomaan tästä linkistä kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results. Haku on tehty tarkennetussa haussa käyttämällä hakuehtoa aihe: Presley, Elvis ja rajaamalla hakutulos suomenkielisiin kirjoihin.
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös…
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://…
