Paavo Haavikon sekä kuunnelmana että näytelmänä julkaistu teos Audun ja jääkarhu perustuu islantilaiseen lyhytsaagaan Auðunar þáttr vestfirska (Audun Länsivuonolaisen tarina).
Audun Länsivuonolaisen tarina on luettavissa Jaakko Anhavan suomentamana Parnasson numerosta 47 (1997) : 1, s. 98 -101.
https://finna.fi/Record/arto.012350464
https://areena.yle.fi/audio/1-4133970
Tytti Viinikainen on suomentanut Peter Handken runon Lied vom Kindsein. Suomennos Laulu lapseudesta on luettavissa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerosta 47(2009) : 2, s. 56 - 57.
https://finna.fi/Record/arto.013987795
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990).…
Tässä muutamia kirjoja, jotka käsittelevät yhteisöllisyyden historiaa ja muutosta. Mukana on pari kirjaa, joissa painopiste on vielä 1900-lukua aiemmassa historiassa, mutta ajattelin, että nekin saattaisivat kiinnostaa.
Anttila, Erkko. Esikaupunkien vuosisata: paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla. Väitöskirja. (Helsingin yliopisto, 2015)
Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa: yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Holmila, Marja (toim.) (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001)
Perheen jäljillä: perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020. Ilmakangas, Johanna & Lahtinen, Anu (toim.) (Vastapaino, 2021)
Suomalaisen arjen historia 3. Modernin Suomen synty. Häggman, Kai &…
Jonkinlainen arvio löytyy New World Wealthin vuonna 2015 julkaisemasta raportista. Se tosin tutkailee yksityishenkilöiden, ei esimerkiksi instituutioiden, globaalia varallisuutta, joka sen mukaan olisi 195 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Tästä summasta 34,8 prosenttia kuuluisi henkilöille, jotka eivät tunnusta mitään uskoa tai edustavat "muita uskontoja". Loput 65,2 prosenttia olisivat siis kiistatta eri uskontokuntien edustajien hallinnassa. Raportin mukaan 107 280 miljardia dollaria eli noin 55 prosenttia koko varallisuudesta olisi kristittyjen hallinnassa, 11 335 miljardia (5,8 prosenttia) muslimien, 6 505 miljardia (3,3 prosenttia) hindujen ja 2 079 miljardia (1,1 prosenttia) juutalaisten.
https://en.wikipedia.org/wiki/…
Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Asiassa voi kääntyä Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin puoleen. Lisätietoa aiheesta on viraston sivuilla: https://dvv.fi/asiakirjojen-oikeaksi-todistaminen
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo…
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Esimerkiksi seuraavissa aikuisten romaaneissa on mukana henkilöhahmoja, jotka ovat pyörätuolissa:
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Jyrki Kiiskinen: Jos minulla ei olisi rakkautta
Hannu Koivisto: Delfiinikomppi
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut : romaani
Marja Wich: Isadora
Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Lisää romaaneja, joissa on pyörätuolissa oleva fiktiivinen hahmo, voi löytyä etsimällä hakusanoilla "pyörätuolit", "halvaus", "liikuntaesteiset" tai "liikuntavammaiset" esimerkiksi OUTI-verkkokirjastosta tai Kirjasammosta.
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:
Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun, mutta ne voi tallentaa itselle tämänhetkisestä Helmetistä Tulosta-painikkeesta.
Asiakkaille on tulossa kattava tiedote muuttuvista asioista viimeistään marraskuun alussa. Vanha Helmet.fi ja sen tiedot pysyvät käytössä vähintään vuoden 2023 loppuun.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetverkk…
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja…
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n…
En löytänyt nettihaulla tietoa Pekka Waltarin kuolemasta. Luultavasti tapahtumaa ei ole uutisoitu näyttävästi. Kuolinilmoitus löytyy varmaan sen paikkakunnan sanomalehdestä, jolla Waltari vaikutti.Voi myös olla, että kuolinilmoitusta ei ole vielä julkaistu, jos tapahtuma on hyvin tuore.
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei näytä enää olevan mahdollisuutta 8mm videoiden digitointiin.Muunlainen digitointi kyllä onnistuisi. Linkki varaamo.espoo.fi ja Linkki varaamo.hel.fiMaksullisia palveluntarjoajia kyllä löytyy Pääkaupunkiseudulta esim. Töölöläinen Kameratek.fi. Linkki hakutulokseen.
Sanonta "paistaa täydeltä terältä" on perua niiltä ajoilta, jolloin auringon kehrää ('kiekkoa') nimitettiin "auringon teräksi"."Koska se herra ajoi edes / Kiilsi suitset joill hevoistans käänsi, / Harniskat kiils kuin Auringon terä; / Ei Neitsy tundenut häntä."(Yksi historiallinen virsi, riddarista St. Yrjänästä)"Kuun kurkkihiksi, päivän purkkihiksi, / auringon terän valkeudeksi." (F. A. Hästesko, Länsisuomalaiset tautien loitsut)Kaunokirjallisessa kielessä "auringon terään" on voinut törmätä vielä 1900-luvullakin:"Ah, katsoa saanko viel' auringon terään, / ah, vieläkö elämän myrskyhyn herään?" (L. Onerva, Jäätynyt meri)kehrä - Kielitoimiston sanakirja
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com…
