Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitykset olivat seuraavat:
35. Henkinen vajavaisuus.
39. Ankarat, parantumattomat neuroosit.
B II -luokkaan määrättiin "yleensä tarkastettava, joka rakenteensa, ruumiinvoimansa terveydentilansa perusteella ei sovellu apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta joka silti on käyttökelpoinen jossakin puolustusvoimain työssä tai tehtävässä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla."
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio…
Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot.
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora…
Kattavaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Korat-kissan alkuperästä tiedetään, että se on kotoisin Thaimaan Nakhon Ratchasima -provinssista. Korat on ikivanha maatiaisrotu, joka geneettisesti on musta kissa + albinistinen mutaatio. Bangkok Post -lehdessä 6.11.2016 thaikissa-aktiivi Panarat Kamchat ja hänen kumppaninsa Nolan Betterley kertovat, ettei Thaimaan perinteisten kissarotujen alkuperästä ole paljonkaan tietoa saatavilla. Yleistä tietoa on, että korat tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava kissa esiintyy ikivanhassa thaimaalaisessa kissakäsikirjoituksessa, jonka tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
Kotikissan leviämisestä nykyisen Thaimaan alueelle ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kissa kuitenkin lienee levinnyt sinne ihmisen…
Kyseessä on ilmeisesti kohtaus, jossa Laverne kuulee väärin Esmeraldan sanat.
Esmeralda sanoo: "And maybe Frollo's wrong about the both of us." Laverne kuulee tämän muodossa: "Frollo's nose is long, and he wears a truss."
Kahdessa versiossa samaa on vain nimi Frollo ja samalta kuulostavat sanat "wrong/long" ja "us/truss". Samalla tavalla käännöksessä on Esmeraldan sanat väännetty absurdiksi lausahdukseksi. Olennaista on vain, että "kärsässä" kuulostaa hieman samanlaiselta kuin "väärässä" ja lausahdus saa Frollon kuulostamaan hölmöltä. Muuten sisältö on yhdentekevä.
Sanonta on siis kääntäjän keksintöä.
Lähde:
Elokuvan englanninkielinen käsikirjoitus
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ihmisten kokemuksista Syyrian sisällissodassa kertovat esimerkiksi seuraavat helmet-kirjastojen teokset:
Yksi miljoonista : Modin pako Syyriasta / Lotta Nuotio (Otava, 2016)
Nujeen : pyörätuolilla Syyrian sodasta Eurooppaan / Nujeen Mustafa, Christina Lamb (HarperCollins Nordic, 2016)
Ei paratiisia ei maistereita / Mosa Zainab (Sininen Jättiläinen, 2022)
Hallå världen! / Bana Alabed (Libris förlag, 2018) (lastenkirjallisuus)
The last sanctuary in Aleppo : a remarkable true story of courage, survival and hope / Alaa Aljaleel ; with Diana Darke (Headline, 2019)
A hope more powerful than the sea : the journey of Doaa al Zamel / Melissa Fleming (Fleet, 2017)
Hopp : Doaas flykt till Sverige / Melissa Fleming (Bokförlaget Polaris, 2017)…
Seeek aplikaatio tunnisti lajin mittariksi, mutta ei pystynyt tarkempaan lajia. Suomen perhoset.fi sivustolla on hyvät kuvat kaikista Suomen mittarilajeista. Linkki sivustolle
Helsingissä Ekbergin tilaushinnastossa on Madeleine-leivos saatavilla perjantaisin ja lauantaisin. https://www.ekberg.fi/fi/leipomo-ja-konditoria/Hakaniemen hallin Deli Delissä on ollut saatavilla pussiin pakattuja leivoksia. https://www.delideli.fi/fin/tuote-osasto/makeat/kakut/Näistä ainakin voisi leivoksia kysellä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Porkkalan parenteesia käsitteleviä teoksia löytyy enimmäkseen tietokirjoista, kuten mainitsemasi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teoksesta Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956 (2001).Aiheeseen liittyen löytyy myös muutama romaani:Leino, Olle (suom. Juha Virkkunen ja Inkeri Lamér): Porkkala - Lupaus paluusta (Herren prövar blott). Schildt 1997.Vapaavalta, Pirkko: Tilapäisesti poissaoleva : muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Books on Demand, 2012.Willebrand, Rita von: Niin heidän kävi. 1949.Lipponen, Simo T. A. : Punalippu Porkkalasta : Partioromaani vaaran vuosien ja Porkkalan vuokra-alueen ajoilta. Partiokirjasto 9. 1996. Tässä lisäksi muutama poiminta tietokirjoista:…
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä…
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen…
Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
