Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Etsitty novelli lienee Italo Calvinon Mies ja vaimo valikoimasta Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja. 2 (WSOY, 1969). Se on kolmen ja puolen sivun mittainen tarina Arturosta ja Elidestä, jotka kumpainenkin ovat tehdastyöläisiä – Arturo tekee yövuoroa, Elide käy työssä päivisin, ja kummallakin on tilaisuus toisen lähdettyä työvuoroonsa nauttia puolison lämmittämästä vuoteesta:
"Vuode oli sillään kuin se oli Eliden noustessa jäänyt, mutta hänen, Arturon puoli oli melkein koskematon, aivan kuin se olisi juuri sijattu. Hän kävi pitkäkseen omalle puolelleen, mutta sitten hän ojensi toisen jalkansa sille puolen, johon oli jäänyt hänen vaimonsa lämpö, kohta hän ojensi toisenkin jalkansa, ja niin hän pikku hiljaa hivuttautui kokonaan…
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen…
Presidentin valinnasta määritetään Suomen perustuslaissa (linkki Finlex-palveluun) seuraavasti: "Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista..." eli jos henkilö on syntyessään Suomen kansalainen, hänestä voi tulla presidentti, eikä hänen etnisyydellään ole merkitystä.
Downin syndrooman aiheuttaa kromosomin 21 trisomia, eli kolmas kromosomi kromosomiparissa. Vastaavia kromosomistomutaatioita esiintyy myös muilla lajeilla. Esimerkiksi simpansseilta on löydetty trisomiaa kromosomissa 22. Sekä kromosomin toiminta että sen trisomia vaikuttavat simpanssissa samalla tavoin kuin 21:n ihmisessä. Oireyhtymää saattaa esiintyä simpansseilla yhtä yleisesti kuin ihmisillä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4
https://www.labroots.com/trending/clinical-and-molecular-dx/5402/meet-2…
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28220267/
https://www.wrc.kyoto-u.ac.jp/en/publications/SatoshiHirata/Hirata2017-…
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän…
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström…
Juice Leskisen Norjalainen villapaita -kappaleessa on kohta: Puhuimme Junnusta / Sanoin: "En tunnusta / jatketta perinteen / Kaikki se kyllä / on päittemme yllä / ja sen vähin erin teen".
Laulu kertoo kahden miehen, kaimojen, kohtaamisesta Norjan vuonoilla. He juovat viinaa, tupakoivat, vaihtavat riimejä ja filosofoivat. Juice on kirjassa Juice puhuu II kertonut laulun syntymästä seuraavasti: Juha Vainion kuoltua Juice oli nähnyt unen, jossa häntä pyydettiin sanoittamaan loppuun Vainiolta kesken jäänyt laulu. Vainio oli saanut aikaan vain laulun nimen Norjalainen villapaita. Juice oli unessa riimitellyt laulun alun, "Mies tuli vuonolta / näyttäen huonolta /norjalaispaidassaan" - ja sitten herännyt. Ihmeteltyään moista…
Avioliittolaki 234/1929 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Käsittelytiedot HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+40/1927
HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE40-1927.pdf
Hallituksen esityksen alussa kerrotaan aikaisempi valmistelu
Valiokuntamietinnöt
LaVM 2/1928 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/LaVM2-1928.pdf
SuVM 3/1929 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SuVM3-1929.pdf
Aikaisempi valmistelu
HE 2/1921 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1921.pdf
ja
HE 10/1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE10-1922.pdf ja valiokuntamietinnöt
LaVM 5/1923 https://www.eduskunta.fi/pdf/…
Aino Aalto suunnitteli alunperin Bölgeblick-nimellä tunnetun lasiston Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailuun 1932. Kaadin on pysynyt Iittalan tuotannossa lanseeraamisvuodestaan asti. Tarkempaa valmistusvuotta kuvan kaatimelle ei pysty sanomaan.
Lisätietoa: https://www.finnishdesignshop.fi/fi-fi/tuote/aino-aalto-kaadin-120-cl-kirkas
Sekä Foreca että Ilmatieteen laitos tarjoavat maksullisia sääpalveluja mediayhtiöille. Se, kenen tuottamia ennusteita lehti julkaisee, riippuu siis siitä, minkä tahon kanssa heillä on sopimus asiasta.
Lisätietoa:
Foreca: https://corporate.foreca.com/fi/
Ilmatieteen laitos: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/palvelut-ja-tuotteet
Yleisradion ohjelmistosta kannattaa kysyä suoraan YLE:ltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sturenkadun suuntainen osoitenumero 19 Helsingin karttapalvelussa viittaa siihen, että kadunpätkä on Sturenkatua. Osoitetta Satamaradankatu 19 ei karttapalvelusta löydy. Satamaradankadun numerointi päättyy kahdeksaan.
https://kartta.hel.fi/
Tällaista kansien ulkoasujen mukaan tehtyä listaa emme onnistuneet löytämään. Mutta jos etsit jotakin tiettyä teosta kannen perusteella, niin esimerkiksi kirjoittamalla Googlen kuvahakuun 'carolyn keene' ja 'neiti etsivä', saat aika paljon kuvia kansikuvista näkyviin, sillä kirjoja on hyvin liikenteessä esimerkiksi antikvariaattien valikoimissa:
https://www.google.com/search?q=carolyn+keene+neiti+etsiv%C3%A4+-kirjat…
Myös esimerkiksi Kirjasammon kansikuvahaulla voit hakea Neiti Etsivä -kirjojen kansikuvia, mutta suurin osa palvelussa listatuista kirjoista näyttää olevan ruotsinkielisiä, joten niissä voi olla eri kannet kuin suomenkielisissä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?page=1&s=carolyn%20keene%20&o=…;
Kollega tarjosi tällaista laululeikkiä Metsien kätköissä tanssii tontut ne hyörii, hiljaisna hiipii ja sipsuttaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985403?page=79.Haulla Violasta löytyyPäivä paistaa : lauluja ja leikkejäNuottiMelander, Ester , säveltäjä; Varjo, Pirkko , kuvittaja, kuvaaja; Melander, Ester , sanoittaja, 1901-2008 WSOY [1952]Tuon nuottijulkaisun laulun Tonttujen joulukiireet pitäisi luettelointitietojen mukaan pitää sisällään sanat joulutontut ne sipsuttaa. Verkosta etsimällä Tonttujen joulukiireet löytyvän kappaleen sanat eivät mene noin. Valitettavasti kirjastossani ei ole saatavilla tuota nuottia, mutta sitä on mm. Lapin kirjastossa lainattavaksi.
Lehtiä digitoi Kansalliskirjasto, joka on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanomalehdet. Tämä lehtiaineisto on avoimessa käytössä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa tekijänoikeusjärjestön kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Kaikki uudet sanomalehdet on digitoitu vuoden 2017 alusta alkaen, niin myös Urjalan sanomat. Punkalaitumen sanomista on digitoitu myös vuosikerrat 1940-1944 ja 2016. Kaikki digitoidut lehdet vuoteen 2018 asti ovat tutkijoiden käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa. Tekijänoikeuden alainen digitoitu aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.
Kansalliskirjasto on…
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat…
Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi…
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Finna.fi:ssä on lehtiartikkelien haku, josta kuitenkaan ei ole nähtävissä itse artikkeleita. Hakutermillä 'Hanna Tuuri' löytyy 55 tulosta, joista osa lienee kuvaukseen sopivia, mutta loppupeleissä ei auta kuin etsiä alkuperäisjulkaisut käsiin, ja katsoa niistä - vuosikymmenen vanhoista lehdistä ei oikein ole olemassa mitään kuva- tai pdf-tiedostoja, joihin voisi kohdistaa hakuja tai netissä selailla. Helmet-kirjavarastossa löytyy lukuisien lehtien vanhoja vuosikertoja: Helmet-kirjavaraston varastolehtiluettelo (pdf). Toki yksi vaihtoehto voisi olla yrittää ottaa yhteyttä itse Hanna Tuuriin. Helmet-kirjavaraston yhteystiedot.
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
