Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on…
Downin syndrooman aiheuttaa kromosomin 21 trisomia, eli kolmas kromosomi kromosomiparissa. Vastaavia kromosomistomutaatioita esiintyy myös muilla lajeilla. Esimerkiksi simpansseilta on löydetty trisomiaa kromosomissa 22. Sekä kromosomin toiminta että sen trisomia vaikuttavat simpanssissa samalla tavoin kuin 21:n ihmisessä. Oireyhtymää saattaa esiintyä simpansseilla yhtä yleisesti kuin ihmisillä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Downin_oireyhtym%C3%A4
https://www.labroots.com/trending/clinical-and-molecular-dx/5402/meet-2…
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28220267/
https://www.wrc.kyoto-u.ac.jp/en/publications/SatoshiHirata/Hirata2017-…
Tässä olisi omia suosikkejani:
Vuokko Hurme: Kiepaus
Astrid Lindgren: Mio, poikani Mio
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Johanna Sinisalo: Möbiuksen maa
Anja Portin: Radio Popov
Marjatta Kurenniemi: Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla
Kirjojen esittelyt löydät vaikkapa Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Aila Meriluodon suomennos William Wordsworthin runosta Daffodils (1804) sisältyy teokseen Elisabeth Holden: Luontopäiväkirja 1905 (suom. Ritva Leppänen ja Aila Meriluoto, Otava, 1989) , s. 42.
Myös Aale Tynni on suomentanut tämän runon. Tynnin suomennos on luettavissa mm. teoksesta William Wordsworth: Runoja (1949).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https…
Arto Nuotion laulama "Saari rakkauden" on käännösiskelmä kreikkalaisen Jannis Miliokasin säveltämästä kappaleesta "Roz". Suomalaiset sanat on tehnyt Turkka Mali, sovitus on Antti Hyvärisen. Suomalaiseen versioon ei ole nuottia, eikä Suomen kirjastoista löydy myöskään alkuperäisen Roz-kappaleen nuottia.
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne…
Rypsiöljy puristetaan rypsin siemenistä. Rypsin siemenet sijaitsevat liduissa, jotka ovat noin 5 cm pituisia. Lidut kehittyvät rypsin kukista. Litu muistuttaa pientä palkoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rypsi%C3%B6ljy
https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/rikkakasvit/tunnistu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litu
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511671/Jarvenpaa_Veera_Lu…
Vallilan kirjastossa on kirjakierrätyskärry.Mikäli sinulla on paljon kierrätyskirjoja, sinun kannattaa vielä ottaa yhteyttä Vallilan kirjastoon ja kysyä, kuinka paljon kirjoja voi kerrallaan tuoda.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84870Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston kohdalta löytyy tieto siitä, onko ko. kirjastossa kirjakierrätyspiste.
Kauppojen ja kirjastojen kuitit ovat lämpöpaperia. Sen pinnassa on kemikaaleja, joiden ansiosta teksti tulee näkyviin lämmöllä. Todennäköisesti kemikaalit ovat syynä siihen, ettei lämpöpaperia voi kierrättää paperinkeräykseen. Asiasta voi kysyä tarkemmin lähimmältä jätteenkäsittelylaitokselta.
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Keisari Nikolai II:n 26.1.1897 antaman asetuksen perusteella farmasianoppilaan opiskelu kesti 1,5 - 3 vuotta, minkä jälkeen hän saattoi valmistua farmasianopiskelijaksi. Farmasianopiskelija saattoi edelleen valmistua proviisoriksi opiskeltuaan 1,5 - 3 vuotta lisää. Ks. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.3. 1897.Ks. myös Keisarin julistus farmaseuttisesta opetuksesta Aleksanterin yliopistossa, Suomalainen Wirallinen lehti 29.3.1897.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index.…
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Kenties vastaus jota etsit on tämä? 26.5.2021 Kysy palvelusta:
"Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi…
En löytänyt ravintoloista paljoakaan tietoa netistä. Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on kerrottu lyhyesti Alhambra-ravintolasta, mutta kuvia ravintolasta tai tarkempia tietoja ei sielläkään ole: http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html. Ravintola Petsamosta en löytänyt mainintoja kirjallisuudesta tai verkosta.
Tiedustelin lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseolta ravintoloista, ja he kertoivat niistä seuraavaa:
"Vuonna 1933 ravintola Petsamo on saanut kyseenalaista kunniaa joutumalla niiden ravintoloiden listalle, joilta on peruutettu anniskelulupa 6 kuukauden ajaksi (lähde: Suomen Hotellit, ravintolat, kahvilat -lehti 6:1933, 13). Päätöksessä kerrotaan, että ”Väkijuomain anniskelussa tapahtuneiden…
