Nils-Aslak Valkeapään teoksen Ruoktu váimmus (1985, engl. Trekways of the wind) osien nimet ovat englanninnoksessa White spring nights (Giđa ijat čuovgadat), Bluethroat, twitter, sing ja Streams' silver veins.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3796766#toc
https://finna.fi/Record/helka.1267467
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: …
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Laulua ei ole käsittääkseni levytetty suomeksi. Etsin mahdollisia versioita Suomen kansallisdiskografia Violasta, Fono.fi äänitetietokannasta, Discogsista sekä kirjastojen aineistoluetteloista. Levyllä "Shanty mereltä" (Troubadour Bureau & Studio, 2002) löytyi suomalaisten muusikoiden versio laulusta, mutta laulun nimi levyllä on englanniksi. Kansivihkossa mainitaan nimen suomalainen nimi "Sacramenton särkät".
Lähteitä ja vinkkejä musiikkitiedonhakuun:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
http://www.fono.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1683416?lang=fin
Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vuonna 2016 julkaiseman Pioneeripuiston asemakaavan selostuksen mukaan Museomäen päällä olevat kallioon louhitut linnoitteet ovat itsenäisyyden aikana tehtyjä rakennelmia: "1970-80-luvulla kaikkia varuskuntia linnoitettiin yllätyshyökkäyksen varalta. Nämä kenttälinnoitteet kuuluivat varuskunnan suojausjärjestelmään."
Venäläiset rakensivat vuosina 1915-17 Kymijoen länsipuolisen linnoitusvyöhykkeen Mäntyharjusta Jaalan, Elimäen ja Sippolan kautta Kotkaan. Siitä on yhä jäänteitä olemassa.
Pentti Airio & Sakari Viinikainen, Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en.…
Lainojen uusiminen liian pian.
Lainojen uusiminen lainauspäivänä on estetty. Samalla on estetty lainan uusiminen toiseen kertaan samana päivänä.Siksi teksti punaisella: uusitaan liian pian.
Käyttösääntöjen mukaan uusia voi 3 kertaa ilman aineistoa. Asikas näkee uusimiskertojen lukumäärän HelMetin Omista tiedoista
Koska lainaajatiedoissasi näyttää olevan voimassa oleva sähköpostiosoite (sama kuin se, josta lähetit tämän kysymyksen), voit tilata sähköpostiisi linkin, jonka kautta saat pin-koodisi uusituksi.
Avaa HelMet-verkkokirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI ja napsauta painiketta "Kirjaudu". Avautuvalla sivulla on linkki "Unohditko tunnuslukusi?". Napsauta sitä ja seuraa ohjeita.
Saimme vastauksen kysymykseesi Kuvataiteen keskusarkistosta:
Kysymys on sikäli hankala, että mitään yhtä lähdettä tai tutkimusta, josta asia selviäisi, ei ole olemassa. On tutkittava Suomen Taideyhdistyksen arkistoa (joka kuuluu kokoelmiimme) sekä painettuja vuosikertomuksia ja etsittävä, löytyykö tietoa niistä. Lisäksi ajan lehdistä voisi löytää jotakin (Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistossa voi tehdä hakuja). Lisäksi voi olla muistelmia tms., jossa asiaa sivutaan.
Emme voi valitettavasti ryhtyä tekemään tällaista tutkimusta, mutta asiakas on luonnollisesti tervetullut tänne tutkimaan aineistoja. Käynnistä on sovittava etukäteen (tutkimus@fng.fi).
Mainitsemaasi nimekettä en löytänyt pohjoismaisista kirjastoista. Tarkistin myös seuraavat: British Library, Kongressin kirjasto, WorldCat-kokoelmatietokanta.
Samanaiheisia kirjoja kyllä löytyy useita. Esim. Keyes, Jessica: Bring your own devises (BYOD) survival guide (2013)
Tämä kirja on tilattavissa kaukolainaksi Porvoon kirjaston kautta Helsingistä.
