Koirat ovat tervetulleita Kallion kirjaston ensimmäiseen kerrokseen, mutta eivät ylempiin kerroksiin. Näin koiranomistajat voivat vaivattomasti hoitaa kirjastoasiansa, mutta myös koirille allergiset löytävät itselleen kirjastosta tilaa. Helmetin palveluvalikkoon emme ole valinneet kumpaakaan vaihtoehtoa, koska kumpikin vaihtoehto (koirat sallittu / koirat kielletty) voisi johtaa harhaan.
Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti:
Arkisin:
6.30 Varhaisuutiset
8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
16.55 Iltapäiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio
Sunnuntaisin:
8.30 Aamu-uutiset ja sää
12.30 Sää ja päiväuutiset
19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili
22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio
Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli.
Lähde:
Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti
Radiokuuntelija-tv
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja…
Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
Kirjanen on Hannele Huovin ja Kristiina Louhen ihastuttava tarina nimeltään Mänty joka selvitti salaisuuksia. Se on julkaistu Jyväskylän kaupunginkirjaston satutuntien 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Lainaan teosta saat pääkaupunkiseudunkin kirjastoista ( ks. tarkemmin mistä aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi ), ja Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta voit kysellä omaa kappaletta. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunginkirjasto
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100 Jyväskylä
p. 014-624444.
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran…
Iitin kunnankirjasto kuuluu Kyyti-kirjastoihin ( http://www.kyyti.fi/kirjastot ), joten voit käyttää Iitin kirjastokorttia missä tahansa Kyyti-kirjastossa, siis myös Kouvolassa. Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät täältä: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa…
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat…
Lähtöpesä on ainoa tietokantojen tuntema Eino Kaijaan kirja, enkä Kaijaata käsittelevistä lähteistä löytänyt mainintaa, että hän olisi julkaissut muuta. Veturimies-lehdessä kirjan ilmestymisen aikoihin olleessa esittelyssä kyllä huomautetaan aineistoa kertyneen niin paljon, että toinenkin kirja on mahdollinen, mutta ainakaan vielä ei toista Kaijaata ole kuulunut.
Veturimies 3/2006
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti…
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
