Olisikohan kyseessä Emma Puikkosen esikoisteos Turkulainen näytelmä, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 2001. Historiataso myös sijoittuu hiukan mainitsemaasi aikaisempaan ajankohtaan.
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi alla olevista linkeistä.
https://kiiltomato.net/emma-puikkonen-turkulainen-naytelma/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17589
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Taru Mäkisen Ninna-sarjassa päähenkilö Ninnan paras ystävä on nimeltään Säde.
Ninna-kirjat:
Ninnan musta pilvi. 1982
Ninnan sininen kevät. 1983
Ninna ja kultainen nuoruus. 1983
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hans Hornin vuonna 2006 ohjaama elokuva Open Water 2: Adrift.
Juonikuvauksen mukaan joukko nuoria aikuisia purjehtii avomerelle, jossa he hyppäävät alukselta uimaan. Kaikkien ollessa vedessä he kuitenkin havaitsevat, etteivät muistaneet laskea tikkaita ylösnousua varten, jonka jälkeen alkaa kamppailu selviämisestä.
Lisätietoja elokuvasta myös esimerkiksi englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Voit maksaa kadonneen kirjan korvausmaksun verkossa. Ota kuitenkin ensin yhteyttä omaan kirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Yleisesti ottaen kirjaston lehtiin ei kuulu tehdä merkintöjä. Eri kirjastoissa voi olla erilaisia suhtautumistapoja sanomalehtien sudokujen täyttöön, mutta kannattaa kysyä etukäteen henkilökunnalta, saako sudokun täyttää. Tarvittaessa sivusta voi myös ottaa kopion.
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Hei,
1) ISBN-koodilla löytyy teos Charpentier, Pehr: Ryhmätyön perusteet. Sen alussa löytyy tuo motto. Kirja on Vanamo-kirjastoista saatavissa Janakkalasta. Löydät kirjan verkkokirjastosta.
2) runoa en onnistunut löytämään painettuna mistään teoksesta, joten säejaottelulle ei näyttäisi olevan vakiintunutta muotoa. Verkosta se sen sijaan löytyy eri yhteyksistä. Runoon viitataan afrikkalaisena runona, tekijä tuntematon (esimerkiksi täman Keski-Suomen syöpäyhdistyksen julkaisun alussa). Tai toisaalla se kulkee nimellä guatemalalainen tervehdys (ainakin Pornaisten seurakunnan sivuilla).
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja vuosiloman aikana maksettavaan palkkaan. Minilex.fi-sivuston mukaan "vuosiloma annetaan vuosittain, josta seuraa, että lomaa ei voi jättää kokonaan pitämättä eikä sitä voi antaa kokonaan rahana. Vuosilomalaki on säädetty, jotta työntekijä saa vuosittain pidemmän vapaan käyttääkseen sen lepoon ja virkistäytymiseen, ja sillä osaltaan suojataan työntekijää." (Voiko vuosiloman saada rahana? - Minilex)
Vuosilomalaki kokonaisuudessaan löytyy Finlex-verkkopalvelusta:
Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio…
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 -hintaluettelon mukaan hintahaarukka on 10 eurosta 400 euroon riippuen setelin kunnosta. Numismatiikan ammattilainen osannee kertoa rahan arvon. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy linkkejä hinnan arviointiin: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Tarkempaa tietoa kyseisestä lasimallistosta ei löytynyt kohtuullisessa ajassa kirjaston hakuteoksista tai verkkohauilla, mutta tässä vinkkejä jatkotiedonhaun avuksi:
Pääkaupunkiseudulla taideteollista kirjallisuutta ja tiedonlähteitä on koottu Aalto-yliopiston kaikille avoimeen kirjastoon ja oppimiskeskukseen: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus Oppimiskeskus tarjoaa myös apua tiedonhakuun.
Suomen lasimuseon verkkosivuilla on varsin hyvä katsaus alan kirjallisuudesta, lasimuseoista maailmalla ym. mahdollisista tiedonlähteistä: Tietoa lasialasta.
Suomen lasimuseo tekee myös maksullisia lasiesineisiin liittyviä selvityksiä; maksullisen tietopalvelun minimiveloitus on 50 €/h, ja vastausaika on 7…
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:…
Ruotsi on maiden jalkapallo-otteluissa ollut useimmiten se voittava osapuoli. Silloin tällöin Suomikin on poistunut viheriöltä voittajana. Wikipediaan on koottu melko kattavasti Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelutulokset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_ot…
Naisten jalkapallomaaotteluiden tulokset löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_naisten_jalkapallomaajouk…
