Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
Kappaleesta "Beautiful in the Rain" tai sen suomennoksesta "Kolmatta linjaa takaisin" löytyy nuotteja useista nuottikirjoista. Näihin kuuluvat Suuri toivelaulukirja 6, Suuri pop-toivelaulukirja 5 ja Suuri iskelmätoivelaulukirja.
Tästä näet kyseiset nuottikirjat ja niiden saatavuuden alueesi kirjastoissa.
Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007…
Asiaa on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
"Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta."
Teosluettelo löytyy täältä.
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
Ei esimerkiksi veikkausliigan lippuehdoissa mitenkään mainita tällaisille kannustusta rytmittäville soittimille ehtoja tai lupavaatimuksia. https://www.veikkausliiga.com/veikkausliiga/ehdot
Kiellettyä katsomoissa ovat päihdyttävät aineet, ampuma-aseet ja patruunat, räjähdysaineet ja räjähteet, terä- tai lyömäaseet, ilotulitteet, soihdut ja savut, laserkynät tai vastaavat voimakkaan valotehon laitteet tai muut sellaiset esineet tai aineet, joilla voidaan uhata toisen henkeä tai terveyttä taikka joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ottelutapahtuman järjestykselle ja turvallisuudelle sekä poliittiset, rasistiset tai muuten loukkaavat julisteet tai banderollit.
Katsojien odotetaan…
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta arveltiin, että kyseessä voisi olla planeetta Venus, Jupiter tai Saturnus ja "liikehdintä" voisi viitata skintillaatioon eli tuikkimiseen. Ursasta myös neuvottiin, että havainnoista kannattaa ottaa ylös tarkka kellonaika sekä seurata liikkuuko kohde ja mihin suuntaan. Ursan sivuilta löytyy Taivaanvahti-palvelu, jonne voi ilmoittaa havaintojaan. Lisäys: kysyjä itse totesi kohteen olevan Jupiter.
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen Kysymyksiä ja vastauksia -sivulla on asiantuntijan laatima yleistasoinen vastaus kysymykseen, minkälaisia valoilmiöitä taivaalla voi näkyä. Tiivistetysti vastauksen mukaan valoilmiöt voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnollisiin ja ihmisen…
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa…
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.
Radiomafiassa 11.9.1996 esitetyn hupailun Että numerot muuttuvat voi lukea Alivaltiosihteerin radiotuotantoa kartoittavan teossarjan niteestä Huippuvirallinen kirja. Lukiessa on kuitenkin syytä pitää mielessä Alivaltiosihteerin Virallisesta kirjasta löytyvä ohje: "Näitä tekstejä ei siis ole alunperin kirjoitettu luettavaksi vaan radiosta kuunneltaviksi. Kotioloissa tämä kirja toimiikin parhaiten kovaan ääneen luettuna selkeästi artikuloiden."
Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä…
Suomessa ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset todettiin Ahvenanmaalta Kumlingen alueelta. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsua nimellä Kumlingen tauti.https://www.duodecimlehti.fi/duo94373
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi skootterien korjausopasta, joissa käsitellään myös mainitsemaanne mallia. Mahdollisesti näistä oppaista löytyy kuvia moottorista ja osista. Internet-haku ei tuottanut mainittavia tuloksia:
Mauno, Esko: Skootterimopot 1993-2000: korjausopas (Alfamer 2000)
Mauno, Esko: Skootterimopot: korjausopas (Alfamer 2005)
Muita skoottereita ja moottoripyöriä käsitteleviä teoksia löydätte Helmetistä, kun valitsette sanahaun ja kirjoitatte hakulaatikkoon sanan skootterit.
Keskustelua moposkoottereista Motot-moottoripyöräportaalissa:
http://www.motot.net/forum/index.php?f=62
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=37555&start=40&sid=d514b2c31…
Mikäli asia ei…
