Kiinteistöjen on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä (Joensuun alueen määräyksistä ks. https://www.puhas.fi/palvelut/jatehuollon-jarjestaminen/jatehuoltomaara… -> lajitteluvelvoitteet; Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset kokonaisuudessaan sivulla https://www.joensuu.fi/documents/144181/2324821/J%c3%a4tehuoltom%c3%a4%…). Nimensä mukaisesti nämä ovat määräyksiä, eivät suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei määritellä, mitä taloyhtiön järjestyssäännöissä tulee tai saa olla (ks. esim. Furuhjelm, Nyt tuli lähtö, s. 51-52). Käytännössä järjestysmääräyksissä lienee usein kohta myös jätehuollosta, kuten käy ilmi tästä mallista: "Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pakattuina jäteastioihin. Lisäksi on otettava…
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-…
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.
Suomenkielistä tietoa tästä muistiinpanomenetelmästä ei löytynyt. Muista menetelmistä ja tekniikoista tietoa esim. peda.fi-, studentti- ja Opetushallituksen sivuilta:
https://peda.net/kontiolahti/kontiolahden-koulu/oppiaineet/erityisopetus/testisivu/mtko-h:file/download/2f484aa9f35d8784c846ed63f061e2203359f53b/Muistiinpanojen%20tekemisen%20k%C3%A4sikirja%20oppilaille.pdf
https://studentti.fi/opiskelutekniikat/cornell-tekniikka/
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/118515_muistiinpanot.pdf
Monista opiskelutekniikan kirjoista voi myös löytyä tietoa muistiinpanojen tekemisestä. Alla linkki Helmet-kirjastojen opiskelutekniikkaa käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%…
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search…
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen…
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years…
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Kyseinen elokuva voisi olla Danny Boylen vuonna 2004 ohjaama "Millions". Se on esitetty Suomen televisiossa vuonna 2011.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/4441930
https://www.imdb.com/title/tt0366777/?ref_=vp_vi_tt
Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin pohjalta koostetusta tarinavalikoimasta Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa on ilmestynyt ainoastaan yksi laitos vuonna 1908. Sen on suomentanut Aino Lehtonen.
https://www.finna.fi/Record/doria.10024_145174#versions
Le morte d'Arthuria ei ole suomennettu kokonaan. Marja Helanen-Ahtolan lyhennetystä suomennoksesta Pyöreän pöydän ritarit on otettu viisi painosta vuosina 1979 - 2000.
https://www.finna.fi/Record/oy.99788053906252
Erilaisia suomeksi julkaistuja teoksia, jotka liittyvät kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritareihin, on huomattava määrä. Näitä voi hakea Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A…
Elina Vaaran runo Balladi kokoelmasta Kallio ja meri (1924) alkaa lauseella "Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla".
Voit lukea runon myös Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1569925
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.15766
Tein Helmet aun sanalla tähtitaivas. Rajasin sanan aiheeksi, materiaalin kirjaksi ja kielen suomeksi. Rajasin vielä kokoelman tietokirjoiksi ja aikuisten kokoelmaksi.
Kokeilin samaa myös lasten kokoelma rajauksella (koska lastenkirjat ovat nykyään niin ihania)
Voisit kokeilla aikuisten puolelta:
Karttakeskuksen tähtikartasto : tähdet, kuu ja planeetat kuukausittain / [teksti, grafiikka ja kartat:] Stephan Schurig ; [suomennos: Eeva Mäkelä] tai
Suomen tähtitaivas : opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen / Markus Hotakainen ; kartat: Stephan Schurig. Helmet hakutulos
Lasten puolelta sinua voisivat kiinnostaa:
Avaruus : koululaisen maailma / Heather Couper ja Nigel Henbest ; suomennos: Laura…
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Kyllä se oli Raimo Vilén. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 1.9.1972 julkaisemasta urheilu-uutisoinnista. Lehden kuvassa pettynyt Vilén istuu radan pinnassa rinnassaan numero 227. Jutun mukaan Münchenissä 100 metrin alkuerässään aikaan 11.00 jäänyt Vilén sai lihaskrampin molempiin jalkoihinsa ja menetti mahdollisuutensa jatkoon.
Helsingin Sanomat 1.9.1972
