Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Tästä kaanon-muotoisesta laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin, jotka kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin:Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)https://www.kirjastot.fi/kysy/etela-karjalassa-pajarin-kansakoulussa-la…
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi.
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Tina La Martinan äänitteitä ei löydy suomalaisista kirjastoista eikä myöskään Ylestä. Saattaa olla, ettei häneltä ole kaupallisia levyjä ollenkaan, mutta voit varmistaa asian YouTuben sivuilla olevan yhteystiedon perusteella: http://www.youtube.com/TinaLaMartina.
Varsinaista koottua listaa kaikista jonakin vuonna ilmestyneistä kirjoista tuskin löytynee nykyisin mistään, mutta erilaisia tapoja haalia niitä esiin on moniakin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelma on mukana Vaski Finna tietokannassa https://vaski.finna.fi/ Sieltä uutuuksia etsiessäsi tarkennetun haun puolella on käytössäsi vuosiväli-rajoitin. Kaunokirjallisuuteen saa hakua rajattua käyttämällä sijaintina esim. suomenkielisten romaanien kirjastoluokkaa 84.2 tai runojen 82.2. Myös kieli on mahdollista valita, mutta toisaalta em. luokka sisältää jo kielen. Jos vielä rajoitat hakua aineistotyypin suhteen kirjoihin, alkanee tulosjoukko olla jo aika lähellä haluamaasi. Erityisesti esikoiskirjailijoiden tuotantoa etsittäessä käyttökelpoinen apu…
Jäsenlehti sinänsä ei ole tekijänoikeuden suojaama, mutta siinä julkaistut kirjoitukset ja kuvat sen sijaan ovat. Suoja kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten suurella todennäköisyydellä kaikki lehdessä julkaistut tekstit ja kuvat ovat edelleen suojattuja ja verkkojulkaiseminen edellyttää luvan pyytämistä tekijöiltä.
Kaupallisen lehdistön puolella voi olla tilanne, että tekijä on myynyt levitys- ja painatusoikeutensa kustantajalle, jolloin riittää, että kustantaja antaa luvan uudelleenjulkaisuun.
Jos kaikkien oikeudenhaltijoiden tavoittaminen on erittäin työlästä, harrastetaan joskus sitä, että julkaisun alkuun laitetaan teksti, jonka mukaan tekijänoikeusasiat on pyritty selvittämään, mutta kaikkiin ei ole saatu yhteyttä ja…
Trendi-lehti tulee moniin Helmet-kirjastoihin. Useissa kirjastoissa myös säilytetään lehdestä tänän vuoden lisäksi myös viimevuotiset numerot. Lehtiä myös lainataan, joten todennäköisesti kaikkia lehtiä ei löydy samasta kirjastosta.
Voit lainata lehdet tai käydä lukemassa niitä kirjastossa. Kirjastoissa on myös kopiokone. Tiedot lehtien sijainnista löytyvät Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610484__Strendi__P0%2C2__…
Yleisradiossa prosessi kulkee pääpiirteissään näin:
Tv-kanavien ohjelmapäälliköt linjaavat oman kanavansa eri ohjelmapaikkojen sisällölliset ja kohderyhmätavoitteet, jonka pohjalta ulkomaisten sarjojen ohjelmaostaja valitsee käytettävissä olevien resurssien ja tarjonnan pohjalta elokuvat ulkomaisten ja kotimaisten myyjäyhtiöiden valikoimasta.
Elokuvien esittämisestä tehdyt sopimukset ovat erilaisia: sekä niiden sopimusaika että sopimuksessa määritelty esitysoikeuksien lukumäärä vaihtelevat. Sama elokuva on voitu myydä myös jollekin toiselle tv-yhtiölle, joka esittää sitä oman esitysaikataulunsa mukaan.
Poikkeuksia yllä esitettyyn toimintamalliin toki on, ja muiden tv-yhtiöiden toimintamallit saattavat poiketa tästä kuvauksesta jonkin…
Kimmo Silvosen Suomen päivä- ja yöperhoset -kirjassa todetaan, että nokkosperhosen talvehtineet yksilöt voivat olla jo maaliskuussa liikkeellä. Lämpivät ilmat edesauttavat toukan kehittymistä perhoseksi.
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja…
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Suomessa syntyi vuonna 1969 yhteensä 12 lasta, joilla todettiin Downin oireyhtymä.
Lähde: Lääkintöhallitus, Yleinen terveyden- ja sairaanhoito 1969–1970 : vuosien 1971–73 ennakkotietoja (http://www.doria.fi/handle/10024/155191), taulukko 2.1.11 Vuosina 1969–71 syntyneillä lapsilla todetut synnynnäiset epämuodostumat (sivulla 61).
