Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Kirja löytyy sekä Kajaanin että Kuhmon kaupunginkirjastosta. Kuhmossa se on lainassa, Kajaanissa hyllyssä.
Varauksen voit tehdä täältä:
http://kirjasto.kainuu.fi/
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyvät vanhemmat lehdet mikrofilmattuina ja niistä voi myös ottaa kopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Myytäviä lehtiä voisi kysellä jättämällä ostoilmoituksen jollekin nettisivustolle, esim. antikvariaatti.net
http://www.antikvariaatti.net/
Hei,
Kyllä, voit pyytää tiety malli muotinäytökseen toimistolta. Jos otat yhteyttä haluamasi mallitoimistoon, niin he voivat kertoa sinulle tarkemmin miten asia tapahtuu.
Joidenkin mallitoimistojen kotisivuilla on mallihakutoiminto missä voit etsiä mallit esim.työtehtävään tai pituuden mukaisesti. Tuloksista näet mitkä mallit sopivat sinuun järjestämääsi tilaisuuteen.
Alajärven kirjasto on yksi Eepos-kirjastoista. Eepos-kirjastojen säännöissä sanotaan näin:
"Myöhästymismaksua kertyy kahden päivän jälkeen kaikilta eräpäivän jälkeen tulevilta kalenteripäiviltä enimmäismäärään saakka. Maksujen enimmäismäärä on kolme euroa per laina.
Lasten- ja nuortenosastojen aineistoista ei peritä myöhästymismaksuja, paitsi DVD- ja blu-ray-levyistä sekä konsolipeleistä."
https://eepos.finna.fi/themes/custom/files/Eepos-kirjastojen_maksut.pdf
Palauta kirja heti kun voit. Jos maksua ehtii tulla, se ei onneksi ole kovin suuri: 10 senttiä päivältä. Voit myös uusia lainasi verkkokirjaston Lainat-välilehdellä. Lisää tietoa Eepoksen sivuilta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Nino Runeberg on kääntänyt Oskar Merikannon käyttämiä laulutekstejä kymmenittäin (hän oli kustantajien luottokääntäjä) ja ne on myös julkaistu. Kattavan haun voi tehdä Viola-tietokannassa tekemällä sanahaun "oskar merikanto nino runeberg" ja rajaamalla haun nuottijulkaisuihin. Viitteitä tulee 121, mutta osa viittaa samoihin, suosittuihin lauluihin.
Käytännössä kaikki nämä laulut löytyvät Fazerin kokoelmista "Kauneimmat yksinlaulut" I-III ja Bellsin julkaisemasta sarjasta "Kootut yksinlaulut" 1-3 ja "Kootut duetot". En pysty tällä hetkellä varmistamaan, onko kaikissa näitten laulujen julkaisuissa myös Runebergin käännökset mukana, mutta asia selviää esimerkiksi soittamalla esimerkiksi Sellon kirjastoon, josta kokoelmat löytyvät.
Heikki…
Emme onnistuneet löytämään näytelmää, jossa roolihenkilöllä olisi ärrävika. Kimmo Virtasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Betoniviidakko-musiikkinäytelmässä päähenkilö änkyttää. Näytelmää on esittänyt Ahaa Teatteri:
https://www.ahaateatteri.com/betoniviidakko
Nelli Hietalan kirjassa Kielillä puhumisen taito päähenkilöllä on ärrävika, mutta kirja on romaani eikä näytelmä.
Sotkamon kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Sotkamon kirjastoon. Kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä.
https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/kirjasto/
Kyseessä näyttäisi olevan Anitta Rahikan ja Samppa Lahdenperän lastenkirja Ihmeellinen leipuri (WSOY, 1987). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy kuvaus kirjan tarinasta. Googlettamalla kirjan nimellä löydät netistä kuvia kirjan kannesta.
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa Ihmeellinen leipuri -kirjaa ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen lainattavaksi muualta Suomesta oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Onnet http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Hei!
Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.
Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi.
https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=…
Kirjan Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992) mukaan kaara on (tavallisesti yksipuinen) kaukalo, (puinen tai savesta tehty) ruokakulho tai kalavati; huoneen ikkunan alle kiinnitetty kouru, johon jään sulamisvesi kerääntyi.
Näistä puuastioista löytyy kuvia Finna.fi:stä https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kaara&type=AllFields.
Muodon perusteella kaara paikannimessä voisi siis tarkoittaa painannetta, mutta mitään varmaa tietoa tästä en löytänyt.
Finna.fi:stä löytyy myös kuvia Kälviällä sijaitsevasta Miekkakaarasta, jossa on kivikautinen asumuspainanne ja tervahauta
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaara&type0%5B%5D=AllFields&filter%5B%5D=~…
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto…
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
