Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia.…
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista…
Esimerkiksi Raija Oraselta on ilmestynyt useampikin koira-aiheinen novellikokoelma:
Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita (2004)
Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia (2007)
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia (2012)
Myös Heidi Jaatisen romaanissa Ei saa katsoa aurinkoon (2010) on mainittu Lerppa-koira. Lerppa on yksi romaanin päähenkilön, pienen Lennun, eläinkumppaneista. En ole itse lukenut kirjaa, mutta Kirjasammossa oli romaanista kuvaus.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Näiden kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi
Monet eri tahot hakevat vapaaehtoisia testeihin. Osissa testeissä maksetaan rahallista korvausta, osassa saa käyttöönsä tuotteita, joita testataan eikä muuta korvausta. Voit seurata esim. Helsingin Sanomien ilmoittelua tai käydä suoraan kiinnostavien alojen nettisivuilla, joissa usein kerrotaan haettavista testiryhmistä.
Esim. Orionin sivuilla: http://www.orion.fi/tutkimus/vapaaehtoiseksi-laaketutkimukseen/
tai liikunta-alan testausta http://www.testinglab.fi/liity_testiryhmaan.html. Myös yliopistoista ja alan oppilaitoksista voi kysyä suoraan testiryhmiin pääsyä.
Cassandra Claren aikaisemmat romaanit on suomeksi julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava. Vielä Claren uusin maaliskuussa ilmestynyt romaani ei ollut syksyn uutuuskirjojen listalla.
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Turun pääkirjastossa säilytetään vain 10 vuosikertaa Lutukka-lehdestä niin valitettavasti noin vanhaa vuosikertaa ei löydy meiltä. Katsoin että Turun Yliopiston Feeniks-kirjaston varastossa pitäisi löytyä vuosikerrat 1998 ja 1999, niin suosittelen että ottaisit yhteyttä sinne. Täältä löydät yhteystiedot: http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjasto…
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:…
Saision Betoniyöstä en kuvaillun kaltaisella kansikuvalla julkaistua laitosta onnistunut löytämään. Sen sijaan Elämänmenon vuonna 1979 ilmestyneessä ruotsinnoksessa Livets gång on kerrostaloa esittävä piirroskansi.
https://www.kirjasampo.fi/sites/default/files/styles/medium/public/kulsa_cache/images/media.onki.fi/8/5/1/saha/kirjasampo/0_-2554502252355544381.JPG?itok=8xwbq_mI
Eeli Jaatinen. Hän on myös tehnyt kansikuvan. Eeli Jaatinen kuvitti myös Kuvan ja Sanan Lasten kuvalehti- julkaisua noihin aikoihin. Elma Aaltosen elämäntyöstä löytyy lisää tietoa kirjasta : Mattila, Annikki, Taivaan Isän puutarhuri : Elma Aaltonen 1913-1998. Helsinki : Suomen Lähetysseura, 2013 (Turenki : Jaarli)
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
Valitettavasti en löytänyt etsimäänne kirjaa suomenkielisenä. Sellainen saattaa kuitenkin olla olemassa.
Englanniksi kirjoja ja niiden osia löytyy useita. https://www.google.com/search?q=How+many+soldiers+have+died+from+friendly+fire&rlz=1C1GCEB_enFI869FI869&source=lnms&tbm=bks&sa=X&ved=0ahUKEwj11-m92b7lAhVFwqYKHTafBQsQ_AUIFygB&biw=1920&bih=969
Esim. Ron Corbett: First soldiers down ja Earl R. Anderson:Friendly Fire in the Literature of War.
Rauhanturvaajien joukoissa on tapahtunut onnettomuuksia. Suomalainenkin rauhanturvaaja on joutunut ristituleen ja haavoittunut 2006. https://yle.fi/uutiset/3-5753307
Ylen uutisarkisto kertoo tästä ja muista suomalaisia rauhanturvaajia koskevista uutisista. https://yle.fi…
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina…
Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound.
Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite:
Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic…
