Laulua ei ole käsittääkseni levytetty suomeksi. Etsin mahdollisia versioita Suomen kansallisdiskografia Violasta, Fono.fi äänitetietokannasta, Discogsista sekä kirjastojen aineistoluetteloista. Levyllä "Shanty mereltä" (Troubadour Bureau & Studio, 2002) löytyi suomalaisten muusikoiden versio laulusta, mutta laulun nimi levyllä on englanniksi. Kansivihkossa mainitaan nimen suomalainen nimi "Sacramenton särkät".
Lähteitä ja vinkkejä musiikkitiedonhakuun:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
http://www.fono.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1683416?lang=fin
Vuororuno Kuusenkaramellit sisältyy Aino Öljymäen teokseen Iloa ja juhlaa 1. : Esitystehtäviä koulun pienimmille. (1949, s. 42).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "…
Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama…
Voisiko kyseessä olla John Brosnanin Sky Lords -trilogian kolmas osa The Fall of the Sky Lords (https://www.goodreads.com/book/show/1348008.The_Fall_of_the_Sky_Lords)? Trilogian ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Taivaan valtiaat.
Kirjastonhoitajalta tai informaatikolta voi aina pyytää apua tiedonhakuun ihan kirjastokäynnillä, sitä tehdään päivittäin, mitään lomakkeita ei tarvitse täyttää. Neuvonnassa etsitään tietoa asiakkaan kanssa ja riippuen kysymyksestä opastetaan asiakasta mahdollisesti eteen päin. Tietopalvelu ei ole maksullista yleisissä kirjastoissa.
Kysy kirjastonhoitajalta on verkossa tapahtuvaa tietopalvelua.
Esimerkkinä mainitsemastasi aiheesta löytyy kirjallisuutta yleisistä kirjastoista. Laitan tähän muutaman esimerkin sosiaalityöntekijälle soveltuvista kirjoista ja verkossa olevasta julkaisusta:
Ala-Lipasti, Raija: Kunniaväkivalta (2009)
Kunnia konfliktina: näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn: Amoral-hankkeen…
Kirjoittaisin näin: Tänään jännitetään, kumpi voittaa, Karhu vai Leijona. Tämän virkkeen loppuun ei tule kysymysmerkkiä, koska päälause ei ole kysymyslause. Karhu vai Leijona on tässä täsmennys, joka erotetaan yleensä pilkulla. Tällöin on kyseessä tavallaan taukopilkutus (puheessa pieni tauko).
Jos haluat käyttää kaksoispistettä, sen jälkeen alkaa uusi virke, joka aloitetaan isolla kirjaimella. Koska se on päälause ja muodoltaan kysymyslause, sen loppuun tulee myös kysymysmerkki.
Asiantuntevinta kielineuvontaa saat täältä: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuollon asiantuntijat vastaavat täällä kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeinkirjoitusta,…
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa…
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa.
MyHelsinki-sivulla teen ystävä Petra Tandefelt jakaa vinkkinsä keskustan teepaikkoihin eli Tea District Helsinkiin. Tästä linkistä pääset vinkkeihin: https://www.myhelsinki.fi/fi/sy%C3%B6-ja-juo/kahvilat/helsingin-teehuon….
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitykset olivat seuraavat:
35. Henkinen vajavaisuus.
39. Ankarat, parantumattomat neuroosit.
B II -luokkaan määrättiin "yleensä tarkastettava, joka rakenteensa, ruumiinvoimansa terveydentilansa perusteella ei sovellu apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta joka silti on käyttökelpoinen jossakin puolustusvoimain työssä tai tehtävässä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla."
Kirjastoissa on yleensä joku senioripalveluihin, ikäihmisten palveluihin tai esteettömyyteen liittyviä asioita hoitava kirjastolainen. Luullakseni ei kuitenkaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet ikäihmisten kanssa toimimiseen. Mukana on ihmisiä kirjastolan perustutkinnosta korkeakoulututkintoon.
Tukea toimintaan haetaan alueellisista ryhmistä, joissa voidaan keskustella palveluiden kehittämisestä ja kunkin kirjaston käytännön työstä.
Finna haku löytää muutaman senioreiden kirjastopalveluihin liittyvän tutkielman. Esim. Nousiainen Katri: Kirjastopalvelut ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä : Esimerkkinä kirjallisuusteemaiset muistelutuokiot Finna.fi
Google scholar haulla saa näkyviin lisää tutkielmia. esim. Katri Nousiainen:…
Valitettavasti kuva ei näy.
Kotiliesi on listannut huonekasvien tuholaisia 2014. https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/huonekasvien-tuholaiset-kuriin/
Toivottavasti kuvassa oleva ötökkä ei kuulunut niihin.
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Pohdimme useampaakin kirjavaihtoehtoa, joissa käsitellään mopoja ja ihastumista. Näissä kaikissa olisi myös punertava ja sinertävä kansi. Jyri Paretskoin Shell´s Angles -kirjasta kerrotaan Kirjasammossa seuraavasti: Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla? Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin Shell's Angles on valmis ratsastamaan... Shell´s Angles on vuodelta 2013, ja…
