Ympäristötyön edistämisestä kirjastoissa voit lukea täältä: Vihreä kirjasto
Kirjastojen hiilijalanjälki -raportista tällä sivulla löydät vastauksen useimpiin esittämiisi kysymyksiin. Raportissa aihetta on käsitelty 13 erikokoisen kirjaston osalta. Huomiota on kiinnitetty myös ns. hiilikädenjälkeen, joka "kuvaa vältettyjä päästöjä eli kuinka paljon toimija on ratkaisullaan voinut auttaa muita vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia". Raportin lopusta voit myös lukea tulevaisuuden tavoitteista hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastaavasti kädenjäljen kasvattamiseksi.
Kirjastoilla on lisäksi olennainen tehtävä kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta nostamalla esiin ja tuomalla ihmisten ulottuville …
Kyllä, kyseessä on slovakialainen patrioottinen eli isänmaallinen laulu. Siinä ylistetään omaa kotimaata. Tässä Youtube- linkki lauluun jossa myös englanninkieliset sanat.
https://www.youtube.com/watch?v=aLhGCI1PKuc
Oikea muoto on tupamme. Kyse on tässä tapauksessa possessiivisuffiksista (-mme), joka liitetään sanan perusmuotoon eli nominatiiviin.
Lisätietoa possessiivisuffiksista:
Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=95
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/possessiivisuffiksit/ohje/5…
Kyseessä on Jussi Liskin kappale "Junnu, Janne ja Mootsartti"
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=beb74258-a8fa-428…
Lumme-kirjastojen kokoelmista kappale löytyy vain yhdeltä LP-levyltä "Suomalainen 4.", mutta tässä on YouTube-linkki kappaleeseen:
https://www.youtube.com/watch?v=K7oVRoIdGW0
Lähimpänä etelänapaa sijaitseva pääkaupunki Uuden-Seelannin Wellington. Se sijaitsee leveyspiirillä -41.28664.
Etelänapaa lähinnä oleva maa on Chile, mutta sen pääkaupunki Santiago sijaitsee huomattavasti pohjoisempana (leveyspiirillä -33.45694).
Lähteet:
LatitudeLongitude.org-sivusto: https://latitudelongitude.org/nz/wellington/, https://latitudelongitude.org/cl/santiago/
World Atlas -sivusto: https://www.worldatlas.com/webimage/countrys/an.htm
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:…
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen…
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata…
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka…
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla…
Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka.
"Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät." – Näihin säkeisiin päättyy Yön kasvot -kokoelmaan (1923) sisältyvä runo Yhteenmeno.
Hei! Valitettavasti en löytänyt kirjailijaa/kirjasarjaa, joka sisältäisi kaikki kertomasi asiat. Mahdollisia kirjailijoita voisivat olla Denise Rudberg: Marianne Jidhoff -sarja tai Johanna Mo: Saarimurhat -sarja. Nämä sopivat parhaiten kuvailuusi. Lähteet:https://intokustannus.fi/kirja/yksi_tappava_syrjahyppy/https://like.fi/kirjat/yolaulaja
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Helmet-kirjastossa toisen henkilön puolesta varauksen noutaminen on mahdollista joko valtakirjalla (suositeltu tapa) tai niin, että henkilö antaa käyttöösi kirjastokorttinsa ja sen tunnusluvun sekä tiedot noudettavasta varauksesta ja sen hyllypaikasta. On myös mahdollista lainata toisen henkilön varaama aineisto omalle kirjastokortille, mutta silloin on oltava mukana varausilmoitus (esim. tekstiviesti noudettavasta varauksesta) ja asioitava palvelupisteessä, jossa henkilökunta hoitaa lainauksen. Toisen henkilön varaamaa aineistoa ei pysty lainaamaan automaatilla.ValtakirjaKirjastokortti on henkilökohtainen, mutta voit asioida toisen henkilön puolesta, kun esität henkilön kirjastokortin ja valtakirjan sekä oman henkilötodistuksesi kirjaston…
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Rauhaa ajavien järjestöjen kattojärjestö on Rauhanliitto, johon kuuluu 16 suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliittoon ei voi henkilöjäsenenä liittyä, mutta voit etsiä itsellesi sopivaa järjestöä liittoon kuuluvista järjestöistä. Listauksen liiton jäsenistä löydät Rauhanliiton sivuilta.
Esimerkiksi Suomen Sadankomitea ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka jäseneksi voi liittyä. Sadankomitean sivuilla järjestöä esitellään seuraavasti: Sadankomitea on antimilitaristinen ja pasifistinen, puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille.
Rauhanliiton verkkosivut: https://…
Kyse taitaa olla Delia Owensin kirjasta Suon villi laulu (WSOY, 2020)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945__Ssuon%20villi%20laulu__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
