Media -ja viestintätutkimuksen laitos vastasi, että tästä tahosta voisi olla hyötyä: European Audiovisual Observatory, 76 Allée de la Robertsau, 67000 STRASBOURG, FRANCE, http://www.obs.coe.int/web/obs-portal/home
Minusta näyttäisi, että satelliittivuokrausta olisi monilla ylikansallisilla firmoilla, ainakin nämä alla olevat näyttivät sellaisilta, jotka toimivat Alankomaissakin, mikäli oikein ymmärsin, mitä tarkoitat kansainvälisellä satelliittivuokrauksella:
http://www.swiss-cast.com/
http://www.media-broadcast.com/en/startpage/services/satellite/satellit…
http://www.ses.com/4232583/en
Hei,
GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut
Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi.
Aineistoa tiedustellessa…
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun…
Keskikirjastojen verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastonkortin numerolla ja PIN-koodilla. Tällöin voi tehdä lainojen uusintoja, varauksia ja mm. ilmaista mielipiteensä kirjasta klikkaamalla sille tähtiä, vähän tai paljon. Valitettavasti jatkohakua ei voi tehdä niin, että löytäisi muita paljon tähtiä saaneita teoksia.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kokeile seuraavia kotimaisia nettisivustoja samankaltaisten kirjojen löytämiseksi:
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Se on osa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Kirjasammosta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Lue lisää, klikkaa valikkoa Info.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjavinkit. Tee ensin kirjahaku. Lue koko…
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Tämäntyyppisiä kirjoja on varmasti useitakin, mutta vosiko etsimäsi olla Eva Ruszin kirja Oikea kumppani: löydä parisuhteen mahdollisuudet (2007)? Kirjassa esitellään terveen parisuhteen kulmakivet: varmuus ja vakaa perusta, ennustettavuus ja samanlaiset arvot, avoin ja suora kommunikaatio, molemmilla vastuu suhteesta, kummankin tarpeet tärkeitä, seksi on molemminpuolista nautintoa, hyväksynta ja arvostus, vapaus ja oma kehitys ja todellinen ystävyys.
Kirja on käännetty ruotsin kielestä.
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva…
Seppo Paasolaisen kirjassa Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt toimintakertomuksesta sanotaan näin: "Hallitus esittää toimintakertomuksen yhdistyksen tai valtuuston kokoukselle hyväksyttäväksi. Kertomus joko hyväksytään tai hylätään". Jyväskylän yliopiston laatima kokoustekniikan sanasto on samoilla linjoilla: "Toimintakertomukseen liitetään tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto, ja se esitetään hyväksyttäväksi vuosikokouksessa”.
Lähteet:
Seppo Paasolainen: Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt: Yhteistyösopimuksella tuloksiin
Jyväskylän yliopiston Kokoustekniikka osana kokoustaitoa -sanasto: https://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanasto.htm
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän…
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot?
Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta.
Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220…
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman…
Hevosurheilu-lehden vuosikerrat 1991-1992 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Lehdet pitää tilata lukusalikäyttöön.
https://finna.fi/Re.cord/fikka.3439274
Varaaminen edellyttää voimassa olevaa Helka-korttia, jonka saa Kansalliskirjastosta tai muusta Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjasto, Baltia-kirjasto, Kotimaisten kielten keskus ja Museoviraston kirjasto).
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://helka.finna.fi/
Jean-Paul Sartren postuumisti julkaistua teosta Vérité et existence (Gallimard, 1989) ei ole julkaistu suomeksi. Teos julkaistiin englanniksi vuonna 1992.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www.…
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www.…
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista…
Kiitos kysymyksestä!
Juuri tuolta Kansallisgallerian kirjastosta, jonka galleriasta liitit kuvan kysymykseesi, saat kysymykseesi varmasti parhaan vastauksen. Kansallisgallerian kirjasto avaa kesätauon jälkeen 4.8.2020- 11.8.2020.
Yhteystiedot löytyvät linkistä.
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/henkilokunnan-yhteystiedot
Voit lähettää kysymyksen myös Taideyliopiston kirjastoon, joka palvelee toistaiseksi etänä.
https://lib.uniarts.fi/articles/uutiset/kirjasto-palvelee-myos-etana/
Ohessa vielä Gallen-Kallelan kuvituksesta Seitsemään veljekseen seuraava artikkelilinkki:
http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/kivijalka/1999/viljo.htm
