Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Novitan sivuilla on virkattu suuri kolmiohuivi, jossa on käytetty kolmen pylvään ryhmiä. Ohje: https://www.novitaknits.com/fi/virkattu-suuri-kolmiohuivi-(arkistomalli)
Ohje on ilmestynyt Novita Syksy 2005 -lehdessä. Ikävä kyllä näin vanhaa lehteä ei enää ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta nettisivujen ohjeen saa tulostettua itselleen vaikka kirjastossa.
Nimellä isoäidin kolmiohuivi löytyy useammastakin blogista ohje. Esim.:
VillaSarkko http://www.willasarkko.fi/2019/04/isoaidin-kolmiohuivi.html ja
Kaikki se muu http://kaikkisemuu.blogspot.com/2012/01/isoaidin-kolmiohuivi.html
Toivottavasti näistä ohjeista löytyy se, mitä etsit.
Loru löytyy tosiaan Hanhiemon iloinen lipas-kirjasta, ja se menee näin:
1, 2, kenkä hohtavaksi;
3,4, oven sulkee Heljä;
5,6, tuo tikkuaski uusi;
7,8, tikut riviin asetan;
9, 10, kana löysi matosen;
11, 12, poika pitää perunoista;
13, 14, tytöt pitää puolukoista;
15, 16, mitä saadaan kattiloista?
17,18, kuka pitää mansikoista?
19, 20, puuro lautaselta suuhun lentää!
Tämä Beatles-kappale on julkaistu lukuisissa nuottikokoelmissa. Kun Kyyti-kirjastojen hakusivulla Kyyti.finna.fi tekee haun "hey jude" ja tuloksen tultua rajaa vasemmasta reunasta aineistotyypin nuotiksi, löytyy kymmeniä vaihtoehtoja. Yksi niistä on Suuri pop-toivelaulukirja 1.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Kyseessä oleva kuvio on kabbalan sefirot eli elämän puu. Da'at (knowledge, tietoisuus) on kohta, jossa kaikki elämän puun sefirot yhdistyvät yhdeksi. Sitä ei aina ole piirrettynä kuvioon, koska se ei ole sefira.
Lähteet
Wikipedia: Da'at: https://en.wikipedia.org/wiki/Da%27at
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Asiakastietokoneiden käyttöliittymiä ja asetuksia säädetään vielä. Valikoita ja työpöytänäkymää hiotaan ja rekisteröitymissivun teksteihin tulee käännöksiä. Palaute otetaan huomioon muutoksia tehtäessä. Prosessi kestää valitettavasti jonkin aikaa, sillä mukana on useita toimijoita.
Tietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai mitään muuta tunnusta. Kirjautuminen koneelle tapahtuu valitsemalla alkunäytöltä Vieras ja sitten klikkaamalla Kirjaudu sisään. Ulos kirjaudutaan kaksoisklikkaamalla työpöydän kuvaketta Kirjaudu ulos - Log Off.
Chromea voi tällä hetkellä käyttää vain Incognito-tilassa. Tulossa on päivitys, jonka jälkeen Chromen selaamistilan voi valita. Jos ei halua…
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta…
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Four Catsin esittämistä kappaleista ei ole julkaistu nuottikokoelmaa. Suomen äänitearkisto listaa 107 Four Catsin levyttämää sävellystä. Näistä valtaosasta löytyy nuotinnoksia eri kokoelmista, mutta useimmat ovat sovituksia sooloäänelle ja säestyssoittimelle.
Joitakin sovituksia löytyy kuorolle, jotka voisivat soveltua. "Painu pois Jackista" löytyy englanniksi ja ruotsiksi kuorosovitus naisäänille teoksessa Dam kören (Warner, 2002). Sekakuorosovituksia on ainakin "Joulupukin maasta" teoksessa Jouluna 1 (Sulasol, 2014) ja "Kuuraparta" teoksessa Joulun aikaan: 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Sulasol, 1998)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Raili Moberg on suomentanut ranskasta Jean-Paul Sartren teoksen Les mots, Sanat (1965) ja Sébastien Japrisot'n teoksen La dame dans l'auto, Nainen autossa (1967).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890…
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
Puistolan torin ostoskeskuksen purusta ei löydy vireillä olevia suunnitelmia. Puistolan asemanseudun alueelle suunnitellaan parhaillaan asuinrakentamista, mutta suunnitelmista ei löydy mainintaa ostoskeskuksesta.Puistolan alueen suunnitelmista löytyy tietoa Helsingin karttapalvelusta ja kaupunkiympäristön julkaisuista:https://kartta.hel.fi/?link=dJuXND#https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/0742_46_lahtotietoraportti.pdfhttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-14-24.pdf https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta…
