Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,…
Sjöwall-Wahlöö kaksikon ensimmäinen Beck-tarina Roseanna ilmestyi Ruotsissa vuonna 1965. Suomennos tuli vuonna 1969.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12220
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Hei,
Kyseessä on käännös William Hughes Mearnsin runosta Antigonish (kirjoitettu 1899).
Runon alku kuuluu alkukielellä:
"Yesterday, upon the stair,
I met a man who wasn't there!
He wasn't there again today,
I wish, I wish he'd go away!"
Tunnetaan myös nimellä "The little man who wasn't there", jonka on levyttänyt mm. Glenn Miller.
Sanaston sivuilla todetaan: Lista ei kata kaikkia Sanaston edustamia tekijöitä.Listalla on vain ne kirjailijat ja kääntäjät, jotka ovat antaneet Sanastolle erillisen suostumuksen tekijänimensä julkaisuun. Tekijänimi tarkoittaa sitä nimeä, jolla tekijä on teoksensa julkaissut. Listaa päivitetään jatkuvasti. Jos et löydä tekijän nimeä listalta, voit vielä varmistaa asiakaspalvelustamme, voimmeko myöntää lupia tekijän puolesta.Todennäköisesti luvat kyseisten kirjailijoiden tekstien käyttöön järjestyvät Sanaston kautta. Tehkää käyttölupahakemus Sanaston Luvat-sivulta: https://www.sanasto.fi/luvat/Mikäli joku tekijöistä ei ole Sanaston edustama, Sanastosta ilmoitetaan tästä teille. Silloin kannattaa kysyä tekijänoikeuden haltijan…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Lahden kaupunginkirjasto, kuten muutkin yleiset kirjastot, on kaikille avoin paikka, joka tarjoaa oleskelu- ja lukutilat kävijöille ilman velvoitetta lainata mitään. Kirjastossa voi lukea paikalla olevia kirjoja ja lehtiä ilman että lainaa niitä kotiin.
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (…
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni Saari…
Risicare viittaa italiankieliseen sanaan rischiare = altistaa vaaralle, panna vaaralle alttiiksi, ottaa riski. Italian kieli on kehittynyt vuosisatojen aikana puhekielisestä kansanlatinasta. Nettilähteissä viitataan riski- käsitteen historiaan, jossa risicarella tarkoitetaan karin kiertämistä ja uskaltamista ja se on todennäköisesti suomen riski- sanan alkuperä.
Sanalla saattaa olla juurensa myös kreikan kielen rhi zikon- termissä, joka on luultavimmin tarkoittanut karia. Sana siis nivoutuu olennaisesti myös merenkulun historiaan, jossa riskinotolla tai sen välttämisellä oli suuri merkitys.
Barezzani, C. 2006. Suomi-italia-suomi-sanakirja. 2. laaj. ja uud. laitos. Gummerus.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/65418/…
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pesiö on kylä Suomussalmella Kainuussa, Ison ja Pienen Pesiönjärven ympärillä. Tuon kylän ensimmäisiä taloja on vuoden 1620 tienoilla perustettu Pesiö. Kirjassa kerrotaan talon perustajan olleen nimeltään alun perin Påhl Pesoinen, seuraavina vuosina sukunimi onkin manttaalikirjoissa muuttunut muotoon Pesiä. Nimi on kirjan mukaan yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Kotuksen nimineuvonnasta voi kysyä lisätietoja
Paikannimien historiasta voi lukea yleistietoa Kotuksen verkkonäyttelystä.
American silver plate marks -verkkosivulla on eräs kuvailua muistuttava leima: Barbour silver co Hartford CT. Voit verrata sitä oman rasiasi merkintöihin. Hakuterminä googlessa käytin "mark with a windmill with two pipes".
https://www.silvercollection.it/AMERICANSILVERPLATEMARKSB.html
Englanninkielistä informaatiota yrityksestä löytyy verkosta, esim. https://www.925-1000.com/forum/viewtopic.php?t=9514
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)].…
