William Blaken teoksessa The Marriage of Heaven and Hell on virke “The man who never alters his opinion is like standing water, and breeds reptiles of the mind.”. Tuomas Anhava on suomentanut kohdan näin: "Ihminen, joka ei koskaan muuta mieltään, on kuin seisova vesi ja sikiää mielen matelijoita." (s. 68).
https://www.gutenberg.org/files/45315/45315-h/45315-h.htm
Blake William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa (1959)
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
"Jäähyväiset" (alkusanat: "Kukka vaipui syksyn multaan") sisältyy nuottiin "Viimeisiä levy-säveleitä y.m.", osaan 8 (V. Tynnilä, 1934). Nuotissa on kappaleen melodianuotinnos. Tätä nuottia en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta, josta sen voisi saada kotilainaksi, mutta se on Kansalliskirjaston kokoelmassa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja…
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Aristoteleen suomennetuissa teoksissa tällaista virkettä ei ainakaan ole vastaani tullut. Tähän ajatukseen kyllä törmää tavan takaa Aristoteleen nimiin pantuna, tavallisesti kuitenkin ilman minkäänlaista lähdeviitettä, mikä tekee sen alkuperästä ainakin jossakin määrin kiistanalaisen - varsinkin, kun se toisaalta on liitetty myös jesuiittaveljeskuntaan ja sen edustajiin, lähinnä Ignatius de Loyolaan ja eritoten Francisco Xavieriin.
Niin tai näin, on kuitenkin mahdollista, että sitaatti - kuka sen alkuperäinen esittäjä sitten onkin - perustuu Aristoteleen ajatteluun. Hän selvästikin piti seitsemän vuoden ikää tärkeänä käännekohtana lapsen elämässä ja kasvatuksessa. Aristoteleen mukaan lapset tuli kasvattaa kotona aina…
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/…
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on…
Kysyimme upseerisaappaista asiantuntijoilta Lappeenrannan Rakuunakilta ry:ssä, josta kerrottiin seuraavaa:
"Upseerisaappaita ei varmaan kukaan enää valmista pois lukien ammattitaitoinen suutari. Yksi syy tähän on varmasti se, ettei maavoimien henkilökunnan paraatipuvun kanssa käytetä saapashousuja saappaineen.
Lähin vaihtoehto on nykyään nahkaiset ratsastussaappaat. Niiden osalta Suomessa on kysyntä vähäinen, niin niitä toimitetaan ainoastaan erikseen tilatessa. Hyvälaatuisista miesten nahkaisista ratsastussaappaista saa maksaa 500-600 euroa.
Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan upseerisaappaita tori.fi:ssä, huuto.net tai erilaisilla militaria-aiheisilla palstoilla. Jonkin verran liikkuu markkinoilla myös venäläisiä aika hyviä…
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hans Hornin vuonna 2006 ohjaama elokuva Open Water 2: Adrift.
Juonikuvauksen mukaan joukko nuoria aikuisia purjehtii avomerelle, jossa he hyppäävät alukselta uimaan. Kaikkien ollessa vedessä he kuitenkin havaitsevat, etteivät muistaneet laskea tikkaita ylösnousua varten, jonka jälkeen alkaa kamppailu selviämisestä.
Lisätietoja elokuvasta myös esimerkiksi englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun…
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Täysin kuvausta vastaavaa leikkiä en onnistunut löytämään. Monista vanhoista leikeistä on useita eri muunnelmia ja ne myös tunnetaan eri alueilla eri nimillä. Leikki, jossa harjakatolle heitetään pallo, tunnetaan ainakin nimellä "munitus" ja "kattopallo". Säännöistä on monia versioita, seuraavista linkeistä löytyy niistä joitakin:
Leikkipankki: https://www.leikkipankki.fi/Leikit/Tiedot/993
Puuhakerho: https://puuhakerho.com/kattopallo/
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät…
YouTube näyttää hyvän ohjeen englanniksi. https://www.youtube.com/watch?v=rguHHZFR-k0
Suomenkieliset kaavat ja apua niiden käyttöön saa pienellä maksulla Saroki Oy:ltä https://ompelukaavat.fi/tuote/hopeaharkki/
Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on…
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
