Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Russellin omaelämäkerran alkuperäisessä englanninkielisessä laitoksessa kyseisessä kohdassa käytetty ilmaus on triangle-transversal postulate ("-- e.g. the triangle-transversal postulate offers almost insuperable difficulties if one attempts to simplify it by resolving it into a proposition about arbitrary convex surfaces."), eli Wiener kirjoittaa kolmion sivuja leikkaavaa transversaalia käsittelevästä geometrian lauseesta.
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
Koska osoitit kysymyksesi Helsinkiin, vastaan siihen Helmet-kirjastojen osalta. Osapuilleen samat ohjeet sovellettuina kyllä pätevät varmaankin myös muiden Suomen kirjastojen aineistohakuihin, vaikka hakujärjestelmissä onkin hieman eroja.
Painettuja luetteloita kirjastojen lehtikokoelmista ei yleensä enää tuoteta, vaan kirjastojen lehtikokoelmat ovat haettavissa kirjastojen aineistohauista.
Mene sivulle http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse sieltä linkki "Tarkennettu haku". Merkitse hakukentään hakusanaksi * (siis yksi asteriski). Valise Aineisto-pudotusvalikosta Lehti. Valitse Sijainti-pudotusvalikosta se kirjasto, jonka lehtikokoelmaa haluat tutkia. (Voit kyllä jättää kirjaston valitsemattakin, mutta silloin…
Kyseessä lienee Seija Paasosen Taiteilijoiden taivaat, jossa ilmatieteen ammattilainen ja taiteenharrastaja Paasonen tutkailee taidehistorian mestariteoksia meteorologin silmin.
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa .…
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan…
Koska emme ole alan asiantuntijoita, emme voi antaa virallista vastausta kysymykseen, vaan sitä täytyisi kysyä esimerkiksi ravitsemusterapeutilta. Voimme kuitenkin ohjata eteenpäin sivustoille, joilta voi etsiä enemmän tietoa asiasta.
Fineli-sivustolle (https://fineli.fi/fineli/fi/index) on koottu eri elintarvikkeiden ravintosisältöjä. Siellä voi verrata raejuuston ja maidon sisältämiä ravintoaineita sekä niiden määriä. Lisätietoa terveellisestä aamupalasta ja aterian kokoamisesta löytyy muun muassa Sydänmerkki-sivustolta sekä Terveyskirjaston ja terve.fi:n artikkeleista. Linkit artikkeleihin löytyvät alla olevista lähteistä. Sydänmerkki-sivustolla on myös reseptivinkkejä.
Lähteet ja lisätietoa:
https://www.…
Voisit kokeilla Mozilla Thunderbirdia (jonka saa myös suomeksi), Opera mailia tai Windows mailia. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja Outlookille, joka on monelle toimistotöistä tuttu ohjelma. https://kotimikro.fi/internet/sahkoposti/5-ilmaista-bittiposteljoonia
Yahoo.com ja Luukku.com ovat myös suosittuja. Viitatun sivuston posteista Suomi24 on lopettanut toimintansa tänä vuonna http://www.apua.fi/linkit/sahkopostit.html
Uudempiakin tulokkaita voisi kokeille esim. Posti24 saattaisi olla hyvä sinun tarpeisiisi. https://posti24.fi/
Olisikohan kyseessä satu "Haltija ja halonhakkaaja" (ruotsal. kansansadun mukaan) kirjasta
Satuvakka. 1, Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle
Kielet:
Suomi
Pääsana:
SATUVAKKA
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kojo, Elsa; Kuusela, Aune; Puranen, Leena
Tekijät:
toimittaneet Elsa Kojo, Aune Kuusela ; kuvittanut Leena Puranen
Julkaisutiedot:
Helsinki : Valistus, 1964
Ulkoasu:
86, [2] s. : kuv.
ISBN:
nid. (osa)
En pääse nyt tarkistamaan kirjaa, sillä sitä ei ole kokoelmissamme, mutta tästä minulla on vahva muistikuva.
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista.
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Carl Carltonin She's a Bad Mama Jama oli iso R&B-hitti, joka julkaistiin vuonna 1981. Kappaleen sanoitus on ylistys kauniille, kurvikkaalle naiselle. Urban Dictionary -sanakirjan mukaan Bad mamma jamma on nainen, jonka vartalon mittasuhteet ovat täydelliset.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=Bad%20Mamma%20Jamma
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Kustaa Vilkunan kirjassa Oma nimi ja lapsen nimi (2. p. 1960) kerrotaan että Arja-nimi tavataan ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsissä (2. sarja, 1916) runossa Arja ja Selinä, mutta tässä sitä on käytetty pojannimenä. Kirjassa mainitaan myös, että nimeä olisi käytetty naisennimenä eräässä L. Onervan runossa vuonna 1917. (s.41).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan nimi Arja annettiin nimeksi vuosina 1900-1919 11 tytölle, mutta ei yhdellekään pojalle. Ennen vuotta 1900 nimeä ei ollut saanut vielä kukaan:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
L. Onervalta ei julkaistu runokokoelmaa vuonna 1917. Vuonna 1916 julkaistiin runokokoelma Liesilauluja ja vuonna 1918 Murattiköynnös, mutta näistä ei "…
Lagercrantz David jatko Millennium-sarjalle on ehkä jo tuttu:
Tyttö, joka etsi varjoaan
Tyttö, joka eli kahdesti
Se, mikä ei tapa
Gagnon Michelle, Kukaan ei kaipaa sinua (nuorten aikuisten kirjallisuus)
Elizabeth Hand on kirjoittanut dekkareita, joiden päähenkilö on menneisyydessään kovia kokenut lahjakas mutta kyseenalaisia elämäntapoja noudattava valokuvaaja Cassandra Neary.
Dufva Lotta, Limbodusa
Samantapainen tunnelma on Denise Minan Glasgow-trilogiassa, jonka ensimmäinen osa on Garnethill.
Mikäli englanniksi lukeminen onnistuu, Sharon Boltonin neljän kirjan mittainen Lacey Flint -sarja sopisi kuvaukseen. Sarjan avausosa on nimeltään Now you see me.
Hawkins Paula, Nainen junassa
Lina Bengtsdotterin Charlie Lager -sarjan…
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
