Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
Englanninkielinen Wikipedia tiesi kertoa, että Looney Toons hahmojen luojat ovat Leo Schleshinger, Hugh Harman ja Rudolf Ising. Linkki Wikipediaan He loivat animaatiohahmonsa Warner bros yhtiölle.
Finna-hausta löytyy runsaasti kirjoja Warner Bros. yhtiön historiasta. Linkki Finna-hakutulos
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen…
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -…
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n…
On syytä erottaa toisistaan oksidaatio eli hapettuminen ja fermentaatio eli käyminen. Hapettuminen on kemiallinen reaktio. Lähes kaikki teet valmistetaan säätelemällä hapettumistasoja. Japanilainen vihreä tee valmistetaan höyryttämällä teelehtiä heti poimimisen jälkeen, mikä pysäyttää entsyymitoiminnan ja estää hapettumisen. Vihreä tee on siis vähän hapettunutta teetä. Sen sijaan wulong-tee on osittain hapettunutta ja musta tee on yleensä täysin hapettunutta. Hapettumistaso vaikuttaa teen makuprofiiliin ja se on ehkä keskeisin vaihe teen valmistumisvaiheista.
Käyminen on taas mikrobien aiheuttama biologinen reaktio. Fermentoituja kiinalaisia teelaatuja kutsutaan nimellä hei cha (musta tee). Kiinalainen musta tee on siis…
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Zachris ja Emelie vihittiin morsiamen kotona, Lindqvistien talossa Uudessakaarlepyyssä 30. joulukuuta 1845, kaksoishäissä, joissa avioliittoon astui myös morsiamen nuorempi sisar Mathilda kaupungin pormestarin Johan Anders Haeggströmin kanssa.
"Morsiamet puettiin 'alasalissa', mutta vihkiäistoimitus pidettiin yläsalissa. Kun ensimmäiset vieraat, raatimies Berger rouvineen, kiipesivät lyönnilleen klo kuusi illalla yläkertaan vieviä portaita, sytytettiin Lindqvistin kodissa kattokruunuissa ensi kerran steariinikynttilät. -- Vihkimisen toimitti rovasti Gabriel Borg (Jean Sibeliuksen äidinisä), joka oli hiljakkoin ryhtynyt hoitamaan virkaansa Uudenkaarlepyyn kirkkoherrana, 'juhlallisella messulla'. Tämä lienee ollut hänen ensimmäinen…
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin."
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne…
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja…
Kyseessä voisi olla Tulija menneisyydestä -niminen kuunnelma vuodelta 1976. Se on tulossa Yle Areenaan kuunneltavaksi 11.9.2024.Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/kultahippuja-korville-radiodraaman-arkistot-aukeavat
Vastauksen lähteeksi ei löytynyt Ylen sivuilta virallista tietoa. Ilta-Sanomien verkkosivuilla 9.2.2017 julkaistun jutun mukaan kyse on ollut siitä, että Yle omistaa oikeudet alkuperäiseen käännökseen ja ääniraitaan eikä niitä ollut oikeutta käyttää uudessa versiossa.www.is.fi/viihde/art-2000005081231.html
