Hautahaku.fi-sivustolta löytyy annetulla (ja vastauksesta yksityisyyssyistä poistetulla) henkilönimellä mm. kaksi Vaasaan haudattua vainajaa. Heistä toinen sopisi kuvailuusi hyvin kuolinvuoden (2007) perusteella. Sivulla on annettu myös vainajan toinen nimi sekä syntymävuosi, joiden täsmääminen toki lisäisi todennäköisyyttä oikeasta henkilöstä.
Jos oikeaa henkilöä ei löydy, Tietoja hautahausta -sivulta löytyy tieto haun kattamista seurakunnista, ja siitä miten edetä asiassa muuta kautta.
Etsitty novelli on Kazuo Ishiguron Perheillallinen, joka ilmestyi Parnasson numerossa 4/1997 Arto Virtasen suomentamana.
Novelli alkaa näin: "Fugu on kala jota pyydetään Tyynestä valtamerestä Japanin rannikolta. Sillä on ollut minulle erityinen merkitys siitä saakka kun äitini kuoli sitä syötyään. Myrkky sijaitsee kahdessa hauraassa pussissa kalan sukurauhasissa. Kun kala perataan, on myrkkypussit poistettava hyvin varovasti, sillä kömpelyyden seurauksena myrkky pääsee leviämään lihaan. Valitettavasti on kovin vaikea päätellä, miten onnistuneesti myrkkypussien poistaminen on sujunut. Täyden varmuuden saa vasta – niin kuin äitini tapauksessa – kalaa syötyään."
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen…
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko…
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/…
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi…
Jarno Saarisen taitoluisteluharrastuksesta ei löytynyt suoraan mitään tietoa. Saarisesta on kirjoitettu elämäkerta Ikuisesti nuori: Jarno Saarista etsimässä, jonka saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet.fi:stä Tieto luisteluharrastuksesta saattaisi löytyä siitä.Jarno Saarisesta on kirjoitettu tietokirja myös lapsille! Teoksen nimi on Paroni: Jarno Saarisen elämä. Tarkista saatavuus Helmet.fi:stä
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja…
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty…
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Lohjan kaupunginkirjastosta, kuten muistakin Lukki-kirjastoista, voi kaukolainata sellaisia teoksia, joita kirjaston omassa kokoelmassa ei ole. Kaukolainamaksu on 7 euroa/teos.
Kaukolainan voi tehdä joko sähköisesti kirjaston kotisivulta tai käymällä tekemässä kaukolainatilauksen siinä kirjastossa, josta haluaa kaukolainan noutaa.
Tilatun aineiston saapumiseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kaukolainat kulkevat tavallisessa postissa. Jos teos on lähettävän kirjaston hyllyssä, se tulee Lohjalle noin viikossa, joskus nopeammin, joskus hitaammin.
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Mikko Piispan ja Mikko Salasuon teosta Taiteilijan elämänkulku. Tutkimus nuorista taiteilijoista 2000-luvun Suomessa (2014) ei ole Hämeenlinnan, Hattulan eikä Janakkalan kirjastoissa. Ei myöskään Glen Elderin teoksia. Muista Suomen kirjastoista kirjoja kyllä löytyy, joten voit jättää kaukolainapyynnön/kaukolainapyyntöjä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomake löytyy täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Jos haluat tilata useamman kirjan niin täytä jokaisesta pyynnöstä oma lomakkeensa. Kaukolainan hinta on 8 euroa.
Libanonilais-kanadalaisen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Wajdi Mouawadin teoksia ei valitettavasti ole suomennettu lukuun ottamatta yhtä näytelmää, joka ei kuitenkaan ole lainattavissa yleisistä kirjastoista. Mouawadin tuotanto koostuu pääasiassa näytelmistä ja kuunnelmista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme romaania.
Näytelmäkulman tietokannasta löytyy Mouawadin suomennettu näytelmä, Poltto (Incendies, suom. Reita Lounatvuo). Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa syksyllä 2008.
https://finna.fi
http://www.wajdimouawad.fr/
http://www.dramacorner.fi/fi/naytelmakulma
http://ilona.tinfo.fi/
Elokuva voisi olla The Abandoned / ohjaus Nacho Cerdà . Pääosissa: Anastasia Hille, Karel Roden, Valentin Goshev |(2006)
Kaksoset kohtaavat vuosien jälkeen. Outoja asioita tapahtuu autiossa talossa.
In 1966, somewhere in Russia, a wounded woman drives a truck to an isolated farm with two babies. Forty years later, the film producer Marie Jones leaves her daughter in California and travels back to her home land in the wilderness of Russia. Marie is one of the children and had received a phone call from the notary public Andrei Misharin, who told her where the farm of her family is located.Marie arrives at the abandoned house and meets the stranger Nicolai, who tells her that he had also received a call from Misharin and he is…
