Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat…
Erinäisistä lähteistä tarkistettuna kappaleen tekijöiksi mainitaan Tom Waits ja hänen vaimonsa Kathleen Brennan.
https://www.discogs.com/Various-The-Best-Of-2002/release/1054715
https://en.wikipedia.org/wiki/Blood_Money_(Tom_Waits_album)
Kyseistä Tommy Tabermannin runoa ei todennäköisesti ole koskaan painettu mihinkään teokseen. Se ei ollut missään hänen runoteoksistaan. Internetissä useilla verkkosivuilla ja keskustelupalstoilla on siteerattu kyseistä runoa. Sen tekijäksi on joka taholla laitettu Tommy Tabermann, mutta missään ei mainita teosta, josta runo löytyisi.
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa .…
Lapsen ja hänen vastuuhenkilönsä asiakastiedot on kirjaston asiakasrekisterissä kyllä linkitetty toisiinsa, mutta Helmetissä ei ole mitään keinoa saada lapsen lainoja näkymään vastuuhenkilön tiedoissa. Lapsen lainoja uusimaan tai tarkastelemaan pääsee ainoastaan hänen omalla kirjastokortillaan ja pin-koodillaan.
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan…
Valitettavasti en löytänyt etsimäänne kirjaa suomenkielisenä. Sellainen saattaa kuitenkin olla olemassa.
Englanniksi kirjoja ja niiden osia löytyy useita. https://www.google.com/search?q=How+many+soldiers+have+died+from+friendly+fire&rlz=1C1GCEB_enFI869FI869&source=lnms&tbm=bks&sa=X&ved=0ahUKEwj11-m92b7lAhVFwqYKHTafBQsQ_AUIFygB&biw=1920&bih=969
Esim. Ron Corbett: First soldiers down ja Earl R. Anderson:Friendly Fire in the Literature of War.
Rauhanturvaajien joukoissa on tapahtunut onnettomuuksia. Suomalainenkin rauhanturvaaja on joutunut ristituleen ja haavoittunut 2006. https://yle.fi/uutiset/3-5753307
Ylen uutisarkisto kertoo tästä ja muista suomalaisia rauhanturvaajia koskevista uutisista. https://yle.fi…
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sen-sadun-nimi-1 .
Sadun nimi vaihtelee, nimellä Kun kettu sai valkoisen hännänpää, se on kirjassa Suomen lasten eläinsadut
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimellä Ketun valkoinen hännänpää satu löytyy esimerkiksi seuraavasta K. Merikoski: Suomen kansan eläinsatuja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Marja-Tertun rukous -niminen laulu löytyy Kotipiirin lauluja : helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1932. Mahtaako tämä olla etsimäsi? Tarkempia tietoja kappaleesta löytyy Fnna-hakupalvelusta alla olevasta linkistä:
https://www.finna.fi/Record/piki.1167933?checkRoute=1
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Ohjelmasarja Tatuointistudio HelsINK on katsottavissa Radio-ja televisioarkiston katselupisteissä. Lista katselupisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Helsink
Sarjan tuotti tuotantoyhtiö Century Films. Tarkempia tietoja varten sinun kannattaa ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöön.
https://www.centuryfilms.fi/#tuotannot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatuointistudio_HelsINK
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä…
Ihan uusi puukkosahamme saadaan Tapiolassa kuluvalla viikolla lainattavaksi. Kun puukkosahan tila on Helmet.fi -haussa HYLLYSSÄ ja olette lähdössä noutamaan sitä lainattavaksi, voitte soittaa Tapiolan kirjastoon niin otamme työkalun syrjään odottamaan noutoanne. Tervetuloa kirjastoon.
Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Lakikielessä lapsi määritellään usein alle 18-vuotiaaksi. Esim. Suomen lastensuojelulaki pitää lapsena alle 18-vuotiasta. Laki nuorista työntekijöistä määrittelee nuoreksi työntekijäksi 14-18-vuotiaan.
Iästä riippumatta lapsi-sanaa käytetään ihmisen jälkeläisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsi
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon…
