Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin.…
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta…
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
En löydä epileptisestä shokista mitään, mutta epilepsiasta löytyy meiltä m.m.
perusvideo, CD-rom että kymmenkunta kirjaa esim.:
EPILEPSIA
videokas., C1997
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
EPILEPSIA
kirja, 1994
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
ISOJÄRVI, JOUKO : NAINEN JA EPILEPSIA
kirja, [2000]
KIRKKONUMMI (2 kpl) Luokka 59.55
Internetistä löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.epilepsia.fi/ .
Kyseessä on P. Mustapään (ks. esim. Internet http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio) runo Kahden. Se ilmestyi kokoelmassa Laulu ihanista silmistä (v. 1925, Otava); runo on myös mm. Mustapään Kootuissa runoissa. Piki verkkokirjastosta voitte tarkastaa teosten saatavuuden (http://kirjasto.tampere.fi/Piki).
Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Toinen varauksesi on näköjään jo saapunut Vallilaan noudettavaksi, joten sitä ei valitettvasti enää voi siirtää Oulunkylään. Varauksen noutopaikkaahan voi vaihtaa siihen asti, kun varaus lähtee matkalle alunperin valittun paikkaan, mutta ei enää sen jälkeen. Jos haluat tämänkin kirjan Oulunkylään, siitä pitäisi tehdä uusi varaus.
Toisen varauksesi noutopaikaksi olen nyt vaihtanut Oulunkylän.
Varauksien noutopaikkoja voi itsekin vaihtaa HelMet-verkkokirjaston Omat tietoni -osion kautta.
Hei!
Series of unfortunate events-sarja hankittiin Ylöjärven kirjastoon aikoinaan yhtenä kokonaisuutena, eikä 12. osaa ilmeisesti silloin ollut vielä saatavana. Tämä 12. osakin on nyt tilattu kirjastoon ja sen pitäisi olla noin kahden viikon sisällä lainattavissa.
Terveisin
Jussi Lehtinen
Ylöjärven kaupunginkirjasto
Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
Kaupunginkirjaston Lasipalatsissa sijaitsevassa Kaupunkiverstaalla on tällainen palvelu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Tekijänoikeuslain mukaan elokuvan lainaaminen yleisölle kirjaston kautta on luvanvaraista. Laki ei sano mitään korvauksista tai niiden suuruudesta. Toisin sanoen se, jolla on oikeus päättää lainaamisesta, voi päättää korvauksen suuruudesta ja sen ehdoista.
Useimmat elokuvien välittäjät myyvät yksittäisiin teoskappaleisiin liittyviä lainausoikeuksia, jolloin kyseisen kappaleen rikkoutuessa myös siihen ostettu lainausoikeus päättyy. On kuitenkin mahdollista, että oikeudenhaltija ei sido lainausoikeutta täsmälliseen teoskappaleeseen. Tämä olisi kuitenkin poikkeuksellinen menettely, jollaisesta en ole itse aiemmin kuullut.
Kysymyksen toisessa osassa puhutaan esitysoikeuksista, jotka ovat eri asia kuin lainausoikeus. Oikeudenhaltija voi antaa…
Vuoden 1954 Kuka kukin on -aikalaiskirjassa on Tahvo Nikolai eli Niko Oksasesta pieni artikkeli. Se on luettavissa myös verkossa:
http://runeberg.org/kuka/1954/0594.html
Kirjastojen tietokanta Melindan kautta löytyy luetteloa hänen tuotannostaan:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T26MPR4K64D38SD2TAXBV1IBKCVESXAJH…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastosta löytyy kirjoja, joita hän on kirjoittanut tai joita hän on ollut toimittamassa:
- Suomen kansakoulun työtä sanoin ja kuvin / toimituskunta L. Arvi P. Poijärvi .. [et al.] ; toimittaja Niko Oksanen ; [kirjoittajat A. Salmela .. et al.]
- Suomen suvun kirja / toimittaneet Helvi Katajavuori, Kerttu Mustonen, Niko Oksanen
- JOULUN ILOSANOMA / NIKO OKSANEN
- Nyt lähdemme ulos…
Kannattaa tutustua kirjaan Vankileirihelvetti Dragsvik : Tammisaaren joukkokuolema 1918 / Sture Lindholm. Kirjassa saattaa olla myös lähdeluettelo, joka voi auttaa eteenpäin.
Toiseen kysymykseen tietoa voisi löytyä Maanmittauslaitoksesta.
Kolmannen kysymyksen osalta kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin tietokeskukseen https://www.hel.fi/tieke/fi/yhteystiedot-ja-palaute/anna-palautetta
Kirja löytyy Oulusta (2 kpl hyllyssä), Sodankylästä ja Inarista. Pyydä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ei pitäisi olla mitään ongelmaa siinä.
Heikki Poroila
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva…
