Suomenkielisellä nimellä "Paina jäljet kasteeseen" tai "Painan jäljet kasteeseen" en löytänyt nuottia tähän Dario Farinan säveltämään kappaleeseen, jonka alkuperäinen nimi on "Ci sarà". "Ci sarà" -niminen kappale sisältyy nuottiin "30 successi italiani" (PolyGram Italia Edizioni Musicali, 1990). Nuotissa on laulun sanat italiaksi, melodia ja sointumerkit. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Verkosta löytyy kappaleen nuotinnoksia, joista osa on maksullisia.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ci sarà -nuotti:
https://pdfcoffee.com/ci-sara-al-bano-e-romina-pdf-free.html
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria…
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kariston syksyn uutuuslistalla ei ole uutta Katajamäki-kirjaa, eikä pikaisella tiedonhaulla löytynyt tietoa uuden teoksen julkaisuajankohdasta - tosin ei ole myöskään kirjoitettu, että Kivelä olisi lopettamassa sarjaansa. Ajanmukaisimman tiedon saa tiedustelemalla asiaa suoraan Kivelän kustantajalta, Kariston asiakaspalvelun yhteystiedot löytyvät kustantamon sivujen alalaidasta osoitteesta https://www.karisto.fi/
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
En löytänyt selitystä Barbapörrön karvaisuudelle. Alla olevassa linkissä on arveltu, että karvaisena Barbapörrö erottuu paremmin samanvärisestä Barbamamasta. Voisi myös ajatella, että karvaisuus korostaa sitä, kuinka Barbapörrö on muita taiteellisempi ja viihtyy näitä enemmän yksin taiteeseensa uppoutuneena.
https://lesbarbapapa.com/barbouille-couleur-noire/
Joulupukista on julkaistu kaksi eri italiankielistä käännöstä, Il paese di Babbo Natale ja Nel Mondo di Babbo Natale. Lisäksi jälkimmäinen versio on julkaistu kirjassa Storia di Natale. Kaikkia kolmea löytyy Helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354190
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936165
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2256705
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
Kunnanjohtajan virka tuli pakolliseksi vuoden 1976 kunnallislakiuudistuksen (953/1976) myötä. Laki astui voimaan 1.1.1977. Nykyään kunnanjohtaja voidaan korvata pormestarilla, joka on vaaleilla valittu luottamushenkilö.
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Tarkempaa tietoa kyseisestä lasimallistosta ei löytynyt kohtuullisessa ajassa kirjaston hakuteoksista tai verkkohauilla, mutta tässä vinkkejä jatkotiedonhaun avuksi:
Pääkaupunkiseudulla taideteollista kirjallisuutta ja tiedonlähteitä on koottu Aalto-yliopiston kaikille avoimeen kirjastoon ja oppimiskeskukseen: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus Oppimiskeskus tarjoaa myös apua tiedonhakuun.
Suomen lasimuseon verkkosivuilla on varsin hyvä katsaus alan kirjallisuudesta, lasimuseoista maailmalla ym. mahdollisista tiedonlähteistä: Tietoa lasialasta.
Suomen lasimuseo tekee myös maksullisia lasiesineisiin liittyviä selvityksiä; maksullisen tietopalvelun minimiveloitus on 50 €/h, ja vastausaika on 7…
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
"Mutta me nostamme purppuravaatteen / taistoon mi työläiset kutsua voi."
Näin lauletaan tuntemattoman kääntäjän suomenkielisessä versiossa Varšavjankasta, joka oli alun perin 1800-luvun lopulla tehty puolalainen vallankumouslaulu. Puolankielisessä versiossa purppuraa ei mainita lipun tai vaatteen värissä vaan sillä viitataan työläisten veren purppuraiseen väriin, kun he laativat kostoa riistäjille:
I w krwi zatopmy nadgniłe trony,
Spurpurowione we krwi ludowej!
Ha!… zemsta straszna dzisiejszym katom,
Co wysysają życie z milionów!…
Purppuran voi siis tulkita viittaavan vereen ja sitä kautta aatteen punaan. Toisaalta purppura (tai violetti) on monella tavoin symbolinen väri, vaikkei sitä usein vasemmistolaiseksi…
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Kirjansidontakoneita on hyvinkin monenlaisia. Oletan, että olet kiinnostunut teolliseen tuotantoon sopivista koneista.
YouTubesta löytyi hyviä videoita sekä puoliautomaattisista, että automaattisista koneista. Valitettavasti videot ovat englanninkielisiä.
Hakusana englanniksi on book sewing machine. Book binding machine -haku löytää enimmäkseen liima- tai kierresidontakoneita.
Linkki videoon puoliautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
Linkki videoon täysautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
