Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole…
Olemme koittaneet jäljittää kyseistä kirjaa sekä oman henkilökunnan että valtakunnallisen tieto-listan kautta, jossa kirjastonhoitajat voivat kysellä apuja toisilta kirjastoilta. Kenelläkään ei valitettavasti välähdä, mistä romaanista olisi kyse. Koitimme paikallistaa teosta myös KirjaSampo (Kirjasampo.fi on ajankohtainen ja yhteisöllinen aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittynyt verkkopalvelu) palvelun kautta mutta sieltäkään ei tärpännyt.
Toivottavasti pääset teoksen jäljille jotakin toista kautta!
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Tässä joitakin mahdollisia romaaneja ja muistelmia, jotka liittyvät aihepiiriisi.
Bloemertz, Günther : Taivasta lähinnä. 1953. Saksalaisista lentäjistä toisen maailmansodan aikana kertova romaani.
Dunmore, Spencer : Pommituslento. 1971
Kuvaa aluksi 2. maailmansodan ajan brittien lentotukikohtaa ja sieltä ennen lomittamista viimeiselle lennolleen valmistuvan pommikoneen miehistön lähtötunnelmia. Myöhemmin kirjassa kuvataan takaa-ajotilannetta vuoroin brittien, vuoroin saksalaisten näkökulmasta.
Follett, Ken : Haamulento.2004. Toisen maailmansodan alussa saksalaiset pudottavat brittien lentokoneita taivaalta. Samaan aikaan tanskalainen poika löytää saksalaisten salaiset lentokonesuunnitelmat.
Higgins,…
Kysyjä on ilmeisesti jo löytänyt sen tiedon, että ainoa tämän Esa Pethmanin sävellyksen nuottijulkaisu on varsin harvinaisessa, vuonna 1967 julkaistussa kokoelmassa 7 iskelmää. 2 (Edition Coda). Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä kokoelmaa ole yleisten kirjastojen kokoelmissa, vaan ainoat julkisista kokoelmista löytyvät kappaleet ovat Musiikkiarkistossa (entinen JAPA) Helsingissä. Musiikkiarkisto ei anna näitä kaukolainaksi, eikä myöskään valokopio ole mahdollinen, koska Pethmanin musiikki on edelleen tekijänoikeuden suojaamaa, samoin Jussi Raittisen tekemä teksti. Molemmilta voi tietysti pyytää luvan, kun herrat ovat edelleen hengissä, mutta se saattaa olla yhtä vaivalloinen tie kuin vierailu Musiikkiarkiston tiloissa. Voin antaa…
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
Kyyti-kirjastojen nettisivujen mukaan Haminan pääkirjaston kaikilla kuudella asiakaskoneella on yhteinen väritulostin lainauspisteessä, eli kyllä voi.
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tonttuja löytyy Will Huygenin Suuresta tonttukirjasta, mutta tämä voisi olla Tony Wolfin Mettäset-sarja 1990-luvulta. Sarjassa oli tonttuja ja luontoa ja värikkäitä kuvia, kirjoja oli useampia. Yhden nimi on Mettäset ja tontut, Karisto 1992.
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Olit luonani... kokoelmasta Sielunkellot (1926). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (useita painoksia).
YouTube on nettisivu, jossa voi etsiä vinkkejä moniin asioihin. Esim. kielen opiskeluun.
https://www.youtube.com/
Käytä englanninkielisiä hakutermejä. Tässä tapauksessa voi kokeilla Haku-laatikossa sanoja hawaii language lessons. Jos teet hakuja suomen kielellä, käytä hakusanaa havaijin kieli.
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen…
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa .…
Kirje itselleni on alkujaan venäläinen iskelmä. Siteerattu tekstin kohta vaikuttaa viittaavan Pietariin, jossa Nevajoen nostosillat avataan joka yö muutamaksi tunniksi laivaliikenteen läpikulkua varten. Silloin ei siltoja pitkin pääse joen toiselle puolelle. Voi myös päätellä kellon olevan suunnilleen yksi yöllä.
https://www.visitpietari.fi/koe-tama-pietarin-aukevat-sillat/
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sen-sadun-nimi-1 .
Sadun nimi vaihtelee, nimellä Kun kettu sai valkoisen hännänpää, se on kirjassa Suomen lasten eläinsadut
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Nimellä Ketun valkoinen hännänpää satu löytyy esimerkiksi seuraavasta K. Merikoski: Suomen kansan eläinsatuja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www.…
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-…
Voit korvata kadonneet teokset missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Mikäli kyseisiä teoksia on vielä saatavana vielä kirjakaupoista, voit korvata kadonneen teoksen uudella kappaleella.
https://www.helmet.fi/fi-FI
