Tässä muutamia ehdotuksia:
Antell, Ann-Christin: Puuvillatehdas-sarja
Baldini: Uuden ajan opettaja
Bradley, Alan: Flavia de Luce -sarja
Fellowes, Julian: Snobit
Fellowes, Jessica: Mitford-sarja
Ishiguro: Pitkän päivän ilta
Kawakami, Hiroko: Sensein salkku
Jones, Sadie: Kutsumattomat vieraat
Medberg, Sara: Kultaportin kaunottaret & muu tuotanto
Penny, Louise: Three Pines -sarja
Saisio, Pirkko: Passio
Lisää lukuvinkkejä voi kysyä kirjaston Lukuopas-palvelun kautta. Lukuopas tekee asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä kirjalistoja. Tarkemmat tiedot palvelusta löytyvät verkkosivuiltamme: https://www.kajaani.fi/kirjasto/lukuopas/
Aku Ankan Digipalvelu on paras tietolähde, jos etsiskelee lehdessä julkaistuja tarinoita. Harmi jos sieltä ei löytynyt etsimääsi. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Aku Ankka -tarinan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti alkuperäistä nimeä ei löydy Kansallisdiskografiastakaan, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka… eikä myöskään Fono.fi:stä.
Etsin säveltäjä Charles W. Fry:n nimellä, löysin tietoa hänen musiikistaan, mutten löytänyt tätä kappaletta, https://hymnary.org/person/Fry_CW.
Pelastusarmeijan laulukirja löytyi pdf:nä, https://ia802803.us.archive.org/10/items/salvationarmyson00unknuoft/sal… ja hakuominaisuuksillakin varustettuna, https://mobileapps.usawest.org/SongBookPlusBookSelection.aspx. Niissä on useita satoja kappaleita. Nimellä Charles William Fry löytyivät kappaleet He's the lily of the walley, God gave his son to me, Come thou burning spirit, come, https://mobileapps.…
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon…
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
Kärsämäessä sijaitsevat nykyisin Farmoksen Turun tehtaat, joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945.
Kuva Finnassa Oy Tolfan Ab
Lähde:
Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita. (2000 s. 47-48). Lähteessä tehtaan nimi kirjoitetaan kahdella tavalla, kuvan yhteydessä Tolfvanin pommitehdas.
Kirjansidontakoneita on hyvinkin monenlaisia. Oletan, että olet kiinnostunut teolliseen tuotantoon sopivista koneista.
YouTubesta löytyi hyviä videoita sekä puoliautomaattisista, että automaattisista koneista. Valitettavasti videot ovat englanninkielisiä.
Hakusana englanniksi on book sewing machine. Book binding machine -haku löytää enimmäkseen liima- tai kierresidontakoneita.
Linkki videoon puoliautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
Linkki videoon täysautomaattisen kirjansidontakoneen toiminnasta
Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka…
"Tapping out" on Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAF) perinne, joka liittyy sotilaan peruskoulutuksen (basic military training, BMT) saaneiden valmistumiseen. Siinä valmistunut odottaa asennossa, kunnes hänen läheisensä tulee koskettamaan tai halaamaan häntä. "Tap out" on vain osa valmistumisseremonioita, joihin kuuluu myös mm. paraati ja "airman's coin" -seremonia, jossa koulutettavien trainee-status vaihtuu airman-statukseen. Airman on nimitys, jota käytetään kaikista USAF:n jäsenistä koulutukseen tai arvoon katsomatta. Lisätietoa kaksipäiväisestä valmistujaistapahtumasta löytyy esim. koulutettavien läheisille suunnatulta AF Wingmoms -sivustolta: https://afwm.org/category/grad-info/Muut lähteet:Official United States Air Force…
Ruotsin paperiteollisuuden kehityksestä löytyy hyviä tilastoja Ruotsin metsäteollisuuden sivulta (kieli englanti). Sieltä löytyy myös ladattava pdf-tiedosto, jossa on useita kaavioita Ruotsin metsä- ja paperiteollisuuden kehityksestä 1980-2020-luvuilla. (Latauslinkki löytyy tältä metsäteollisuuden nettisivulta, jos tuo suora linkki ei toimi.) Tiedoston tilastojen mukaan esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaiden määrä on vähentynyt Ruotsissa 2000-2020 kymmenellä (2000 tehtaita oli 48, 2020 enää 38). Tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaan yksittäisten tehtaiden kapasiteettia on nostettu.
Saman luvun antaa myös Statistan tilasto: tehtaita on enää 38, kun niitä vuonna 2000 oli 48.
Cepin (…
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui…
YouTubessa on melko paljon vanhoja mainoksia 1980- ja 1990-luvulta. Esimerkiksi VhsAteljee-nimisellä käyttäjä on ladannut palveluun lukuisia MTV3:n mainoskatkoja, joissa on mukana myös Costa Rica -mainoksia. Juuri kysymääsi mainosta en onnistunut muutaman klipin selailulla löytämään, mutta melkoisia Costa Rica -helmiä löytyi, esimerkiksi tämä hupailu. Maikkarilta voi myös kysyä, olisiko heillä mainoksen tarkka aika tiedossa!
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
