Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri.
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan…
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista…
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin
Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Helmet kirjastoihin on kyseistä kirjaa tilattu 53 kpl. Heti kun olemme saaneet kirjat luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon voit tehdä varauksen. Tarkempaa aikataulua en pysty antamaan. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta Helmet verkkopalvelussa.
Levy olikin palautettu aiemmin ja siitä oli lähtenyt sinulle tekstiviesti jo seuraavana päivänä. Aineistoa pidetään varattuna 5-7 päivää siitä päivästä eteenpäin, kun saapumisilmoitus on lähetetty.
Ira Boisin levy oli nyt hyllyssä, ja varasin sen sinulle uudestaan, joten se odottaa sinua taas viikon verran. Tällä kertaa et saa muuta saapumisilmoitusta kuin tämän viestin.
Ikävä kyllä kysymykseesi ei oikein löytynyt tietoa. Parnass-lehdessä nro 2:2009 on artikkeli Författarmuseer i samhället: Ibsenmuseet och Strindbergsmuseet inför vägväl. Ibsenmuseon nettiosoite on ibsen(at)norskfolkemuseum.no, ehkä siellä osataan neuvoa sinua kysymyksessäsi. Heillä on myös englanninkielinen sivusto. Mikäli haluat lukea lehtiartikkelin, lehti on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Ruotsin kansalliskirjaston sivuilta (http://libris.kb.se/hitlist?f=ext&q=tit%3a(ett+dockhem)+f%C3%B6rf%3aibs…) löytyy ruotsinkielisiä käännöksiä 7 varmaa ja 3 sellaista, joista ei saanut selvää, ovatko eri käännöksiä vai eri laitoksia vanhemmista käännöksistä, ja yksi radioversio, joka voitaneen laskea omaksi käännökseksi. Yksi näistä…
Tarkoitat varmaankin tätä CD:n ja DVD:n pakettia:
http://www.amazon.com/Shake-It-Up-Break-Down/dp/B004WIKQRI
Sitä ei ole Helmet-kirjastoissa, eikä myöskään muissa Suomen kirjastoissa. Jos haluat, voit jättää hankintaehdotuksen Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ilmeisesti oletkin jo kuolettanut varastetun kortin. Uuden kortin saadaksesi sinun pitäisi käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin saman tien, ja se maksaa kolme euroa.
Aiheesta löytyy ainakin elämäkertoja ja omaelämäkertoja.
Tässä joitakin mahdollisia ehdotuksia:
Storgård, Päivi : Keinulaudalla - romaani. 2013
Kirja kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan menestyksestä, mutta myös romahduksesta.
Omaelämäkerrallista teoksia, jotka kertovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elämisestä:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. - Helsinki : Memfis Books, 2002.
Amerikkalainen Kay Redfield Jamison on koulutukseltaan kliinisen psykologian tohtori, hän toimii psykiatrian professorina Johns Hopkins-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Heberlein, Ann
En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. - Jyväskylä : Atena, 2010.
Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja…
Voit olla suoraan yhteydessä Alavuden kirjastoon joko käymällä paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse/sähköpostitse. Pyydät tilaamaan aineistoa Alavudelle, josta sitten voit hakea varaukset niiden saavuttua.
Oiva-kimppakirjaston kassit kulkevat torstaisin iltapäivällä noin klo 14. (Viimeistään torstaiaamuna tehdyt pyynnöt ehtivät vielä saman päivän lähetyksiin.)
Lahden kaupunginkirjaston kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollisuutta lainahistorian tallettamiseen. Lastu-verkkokirjastossa voi tehdä omia muistilistoja, jonne voi tallettaa esimerkiksi lainaamansa kirjat. Saat toiminnon käyttöösi tekemällä käyttäjätilin verkkokirjastoon. Ohjeita löydät Lastun ohjesivulta http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät…
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta…
