Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta…
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20…
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa…
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Tässä on aiheeseen liittyviä kirjoja, muutama verkkojulkaisu ja artikkeliviitteitä. Kirjoja ja lehtiä voit varata Eepos-verkkokirjastossa.
Kirjastot ovat suljettuna Koronatilanteen takia tällä tietoa 13.5.2020 asti.
Eepos-verkkokirjastosta löytyy seuraavia teoksia:
Kastikainen, Helena: Pikkupomosta johtajaksi
Kuistiala, Anu: Johtajanaiset
Lindroos, Pia: Naisen 9 työelämää
Sandberg, Sheryl: Lean in
Tukiainen, Maaretta: Huippunaiset
Verkkojulkaisut: Hyvärinen Sanna: Monta polkua johtajuuteen, Lämsä, A-M: Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat (Elektran artikkeli)
Naisten osuus ylimmässä johdossa kehittyy hitaasti, s. 48- (Elektran artikkeli)
Elektran artikkeleihin pääsee tutkimaan kirjastossa.
Lehtiartikkelit (…
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa…
Yritysten kasvomaskipakkoa Suomessa on hieman hankala selvittää. Se ei välttämättä näy uutisoinnissa ja voi olla hyvin paikallista.
Nyt lokakuussa muutamat toimijat ovat kuitenkin päätyneet kasvomaskipakkoon. Esim. Kymsoten sairaalat Vaasassa ja Kymenlaaksossa ja HUS pääkaupunkiseudulla
Yle. Ravikatsomoiden sisätiloissa on myös maskipakko MT Ravinetti. Turun kaupunki on määrännyt kasvomaskipakon kaupungin sisäliikuntatiloihin Auran aallot.
Kaupan Liitto ei suosita maskipakkoa. "Liiton mukaan kaupan henkilöstöllä ei ole lain sallimia keinoja estää maskittomien asiakkaiden asioimista, joten maskipakon määrääminen ei ole suositeltavaa." MTV uutiset
Suomessa maskipakkoa ei ole otettu käyttöön valtion toimesta, mutta monessa…
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
The book You asked is available in some Helsinki libraries. The list follows. If you like to have your own copy, You can also ask directly from the University of Jyväskylä tel. (014) 603432 e-mail neuvonta@library.jyu.fi
Tirkkonen-Condit, Sonja
Argumentative text structure and translation
Jyväskylä : University of Jyväskylä, 1985
256 p.
(Studia philologica Jyväskyläensia, ISSN 0585-5462 ; 18)
Diss
ISBN 951-679-325-8
It seems available now in two libraries:
-Undergraduate Library
Helsinki University Library
(http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/)
(Vuorikatu 7)
PL 53, 00014 Helsingin yliopisto
Information tel. 09-19123920
and
-Helsinki University Library (http://linnea.helsinki.fi/hyk/)
University of Helsinki
(Unionink. 36)
PL 15,…
Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
Kirjastossa ei ole lainattavia ohjelmistoja eikä kyseistä ohjelmistoa ole myöskään kirjaston tietokoneissa. Kirjaston koneissa on perustason toimisto-ohjelmat sekä kevyet kuvankäsittelyohjelmat.
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Löydät ohjeen kirjasta Tildan tapaan : romanttinen ilme kotiisi / Tone Finnanger sivulta 49.
http://www.helmet.fi/search~S12*fin?/ttildan+tapaan/ttildan+tapaan/1%2C…
Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty…
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
