Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Osan sähköpostiohjelmista ja -palveluista voi säätää poistamaan tiettyjä sanoja sisältävät viestit tai siirtämään ne roskapostikansioon. Tuo kuitenkin riippuu kokonaan käytettävästä sähköpostiohjelmasta.
Viestin automaattinen poistaminen tietyn sanan perusteella voi olla kuitenkin ongelmia, sillä luettelemisia sanoja saattaa esiintyä myös aivan asiallisissa viesteissä. Siksi yksittäisiin sanoihin perustuvaa suodatusta kätevämpää on käyttää ohjelmaa, joka osaa luokitella roskapostia todennäköisyyksien perusteella. Silloin jos viestissä esiintyy vaikkapa sana laina, ohjelma ei välttämättä suoraan määritä sitä roskapostiksi, mutta jos siinä esiintyy monia potentiaalisia roskapostisanoja tai muita roskapostille tyypillisiä piirteitä, saattaa…
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.…
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta…
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi…
Slangikäytössä termillä "säätö" on yleensä kaksi merkitystä (muitakin voi toki olla, kukaan ei hallitse slangitermistöjä): (1) vähättelevä nimitys sähläävälle, lyhytaikaiselle tai tilapäiselle toiminnalle, myös ihmissuhteelle ja (2) huumekauppa. Uskoakseni käyttö sukupuolisen kanssakäymisen tarkoituksessa ei ole kovinkaan yleistä, mutta termillä saatetaan hyvin kuvata seurustelua, jota ei oteta kovin vakavasti. Tässä tapauksessa termi ei ole välttämättä sinänsä kielteinen, kuten sähläämisen yhteydessä, vaan kuvastaa enemmän ei-vakavaa asennetta tyyliin "Mulla oli sen gimman kanssa pientä säätöä".
Heikki Poroila
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20…
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa…
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Tässä on aiheeseen liittyviä kirjoja, muutama verkkojulkaisu ja artikkeliviitteitä. Kirjoja ja lehtiä voit varata Eepos-verkkokirjastossa.
Kirjastot ovat suljettuna Koronatilanteen takia tällä tietoa 13.5.2020 asti.
Eepos-verkkokirjastosta löytyy seuraavia teoksia:
Kastikainen, Helena: Pikkupomosta johtajaksi
Kuistiala, Anu: Johtajanaiset
Lindroos, Pia: Naisen 9 työelämää
Sandberg, Sheryl: Lean in
Tukiainen, Maaretta: Huippunaiset
Verkkojulkaisut: Hyvärinen Sanna: Monta polkua johtajuuteen, Lämsä, A-M: Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat (Elektran artikkeli)
Naisten osuus ylimmässä johdossa kehittyy hitaasti, s. 48- (Elektran artikkeli)
Elektran artikkeleihin pääsee tutkimaan kirjastossa.
Lehtiartikkelit (…
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa…
Yritysten kasvomaskipakkoa Suomessa on hieman hankala selvittää. Se ei välttämättä näy uutisoinnissa ja voi olla hyvin paikallista.
Nyt lokakuussa muutamat toimijat ovat kuitenkin päätyneet kasvomaskipakkoon. Esim. Kymsoten sairaalat Vaasassa ja Kymenlaaksossa ja HUS pääkaupunkiseudulla
Yle. Ravikatsomoiden sisätiloissa on myös maskipakko MT Ravinetti. Turun kaupunki on määrännyt kasvomaskipakon kaupungin sisäliikuntatiloihin Auran aallot.
Kaupan Liitto ei suosita maskipakkoa. "Liiton mukaan kaupan henkilöstöllä ei ole lain sallimia keinoja estää maskittomien asiakkaiden asioimista, joten maskipakon määrääminen ei ole suositeltavaa." MTV uutiset
Suomessa maskipakkoa ei ole otettu käyttöön valtion toimesta, mutta monessa…
Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=…
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
The book You asked is available in some Helsinki libraries. The list follows. If you like to have your own copy, You can also ask directly from the University of Jyväskylä tel. (014) 603432 e-mail neuvonta@library.jyu.fi
Tirkkonen-Condit, Sonja
Argumentative text structure and translation
Jyväskylä : University of Jyväskylä, 1985
256 p.
(Studia philologica Jyväskyläensia, ISSN 0585-5462 ; 18)
Diss
ISBN 951-679-325-8
It seems available now in two libraries:
-Undergraduate Library
Helsinki University Library
(http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/)
(Vuorikatu 7)
PL 53, 00014 Helsingin yliopisto
Information tel. 09-19123920
and
-Helsinki University Library (http://linnea.helsinki.fi/hyk/)
University of Helsinki
(Unionink. 36)
PL 15,…
