Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Kirjallisuudentutkimuksessa realismilla tarkoitetaan toisaalta tiettyä kirjallisuudenhistoriallista aikakautta, toisaalta käsite taas viittaa kirjallisuuden suuntaukseen, jossa pyritään kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti ja todenmukaisesti. Kuuluisia realismin edustajia ovat esimerkiksi Juhani Aho, Minna Canth, Charles Dickens ja Gustave Flaubert. Erinomainen johdatus aiheeseen on seuraava Tieteen termipankin artikkeli:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Realismi-käsitteellä on myös monia muita merkityssisältöjä. Filosofiassa realismi tarkoittaa ontologista kantaa, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ulkoinen todellisuus.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:realismi…
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Haku uudenmaan Nelli-tiedonhakuportaalista antaa mm allaolevan tuloksen. Kirkkonummen kirjastosta ei löydy mitään aiheesta, mutta voimme kaukolainata tänne jos listasta löytyy jotain josta olisi hyötyä.
Tietueet Nellistä:
HALTIA- Haaga-Helian kirjastotietokanta
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Pollari, Sami, Pre-delivery maintenance activities with Rational Unified Process [Helsinki] : , 2004.
Kälkäjä, Seija, RUP:n mukainen vaatimusten hallinta. [Helsinki] : , 2007.
Software development for small teams: a RUP-centric approach, Pollice, Gary, Augustine,…
Hei!
Kadonnutta kahvilaa etsimässä löytyy Tampereen kaupunginkirjaston useistakin toimipisteistä. Sen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekekenttään kirjan nimi.
Muita teoksia kahviloista löytyy samasta osoitteesta kirjoittamalla asiasanaksi kahvilat ja ruksimalla kohdat 'ei lasten aineistoa' ja 'tietokirjallisuus'. Näin saa 48 viitettä. Niistä voi valita itselle sopivia. Monet kirjoista ovat historiikkeja. Kahviloiden sisustamisesta löytyy pari teosta: Pegler: Cafe design v. 2002 ja Bars & restaurants - sisustus v. 2001. Osa teoksista on tietysti aivan epärelevantteja, kuten Turisti-matkailuoppaat.
Kahvi- ja ravintola-alan käsikirja on kovin,…
Parnasson numeron 1/82 saat kauttamme kaukolainaksi. Voit tayttää lomakkeen täällä: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kaukopalveluhenkiloasiakkaille.html Pyyntö lähtee Seinäjoen kaupunginkirjastoon, ja voit valita kaukolainan noutopaikaksihaluamasi kirjaston. Voit toki tehdä tilauksen myös kirjastossa. Kaukolainamme ovat maksuttomia, mikäli lähettävä kirjasto ei peri maksua. Tämä Parnasson numero löytyy maksuttomana kaukolainana Varastokirjastosta.
Laita osoitteeksi www.vaasa.fi/kirjasto ja valitse aukeavalta sivulta Venny- verkkokirjasto. Hae hakuehdoilla kirjaa ja jos tulokseksi tulee Kirjastossa, tarkista missä klikkaa vielä sitä niin näet, missä kirjastossa teos on paikalla. Mikäli tulokseksi tulee Lainassa, voit klikata sitä ja laittaa itsellesi varauksen. Mikäli teet varauksen, muistathan valita noutopaikan valikosta.
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin L.M. Montgomeryn vastaavaa ajatusta kirjasta Annan unelmavuodet:
"En usko, että paholainen voi olla kovin ruma, sanoi Jamesina-täti miettiväisenä. - Ei se silloin pystyisi tekemään niin paljon pahaa. Olen aina pitänyt sitä pikemminkin hauskannäköisenä herrasmiehenä".
Alkuperäinen teksti Anne of the island on vuodelta 1915.
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://finna.fi
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Ehdottaisin sinulle Haruki Murakamia, Ian McEwania ja Paul Austeria, science fictionia kirjoittavaa Alastair Reynoldsia, kotimaisista Kari Hotakaista, Turkka Hautalaa ja Petri Tammista, ja dekkaristeista vielä Arnaldur Indriðasonia.
Kansanedustajien matrikkelin mukaan Huhtasaaren etunimiksi laitettu pelkkä Laura. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1333.aspx. Kotimaisten kielten keskuksen (KOTUS) Nimineuvonnan mukaan vuonna 1979 syntyneistä 19,1 %:lla on vain yksi etunimi.
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,…
Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää…
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti.
Sotkamon kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Sotkamon kirjastoon. Kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä.
https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/kirjasto/
