Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi.
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Kirja löytyy Oulusta (2 kpl hyllyssä), Sodankylästä ja Inarista. Pyydä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ei pitäisi olla mitään ongelmaa siinä.
Heikki Poroila
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä…
Saision Betoniyöstä en kuvaillun kaltaisella kansikuvalla julkaistua laitosta onnistunut löytämään. Sen sijaan Elämänmenon vuonna 1979 ilmestyneessä ruotsinnoksessa Livets gång on kerrostaloa esittävä piirroskansi.
https://www.kirjasampo.fi/sites/default/files/styles/medium/public/kulsa_cache/images/media.onki.fi/8/5/1/saha/kirjasampo/0_-2554502252355544381.JPG?itok=8xwbq_mI
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai…
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva…
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Mainosta ei löytynyt sanahauilla, kuvahaulla, videohaulla hakukoneella. Katselin Youtubesta Mtv:n vuosikymmenten parhaita mainoksia sarja, mutta niihin tämä ei ollut päässyt. Kuitenkin Youtubesta kannattaa yrittää etsiä, sieltä löytyy paljon materiaalia, https://www.youtube.com/results?search_query=mtv+3+mainoksia.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa tämän mainoksen?
Kertomakirjallisuutta koskien aihealue on hyvin laaja.
OUTI-kirjastojen verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi oman elämäntarinan tarkasteluun liittyvää kaunokirjallisuutta löytyy esimerkiksi asiasanoilla: identiteetti etsintä. Seuraaviin voisi tutustua:
- Kilkku Elina: Täydellinen näytelmä
- Sendker, Jan-Philipp: Sydämenääntä ei voi unohtaa
- Haig, Matt: Kuinka aika pysäytetään
- Vanhatalo, Pauliina: Toinen elämä, muistiinpanoja
https://outi.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%…
Vanhemmuudesta kertomakirjallisuudessa:
- Sallinen-Pentikäinen Karoliina: #Vauvavuosi
- Riina Katajavuori: Lahjat
- Eve Hietamies: Yösyöttö sekä Tarhapäivä
- Hippo Taatila: Isipappablues. Muita löytyneitä OUTI-kirjastojen tietokannasta…
Kyseessä on varmaankin Heinrich Böllin teos Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja (Otava, 1978). Eräs kirjan novelleista kertoo suuressa radiotalossa työskentelevästä nuoresta tohtorista, joka editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen. Iltaisin kotonaan hän kuuntelee kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/02/teetpa-mita-tahansa-sinua-tark…https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_B%C3%B6ll
Euroopan unionin päästökaupassa kullekin päästökauppakaudelle on määritelty päästöjen maksimimäärää vastaava päästöoikeuksien kokonaispotti. Potti jaetaan eri jäsenvaltioille, joiden kansalliset päästökauppaviranomaiset jakavat maakohtaisen kiintiön teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on rajattu ja niiden määrää pyritään edelleen vähentämään.
Hiilivoimalla tuotetun energian päästöoikeudet ovat kallistuneet ja se kannustaa osaltaan luopumaan hiilivoimaloista. Ylen verkkouutisen mukaan Saksassa sähköntuotanto kivi- ja ruskohiilellä romahti kesäkuussa 2019 noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Jos yksittäinen hiilivoimala suljetaan jossakin maassa…
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista…
Verkkokirjakaupoista ja antikvariaateista näyttäisi ainakin löytyvän Lindbergin kirjoja. Esim. Booky.fi ja Antikvaari
Kirjoja voi tietenkin löytyä myös vaikkapa kierrätyskeskuksista.
Helmet haulla löytyy helposti kirjojen nimiä eri kielillä.
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Kysymyksestä ei käy ilmi, etsitäänkö kaunokirjallisia vai tietoteoksia. Mietimme kollegan kanssa molempia. Avoimen rasistista romaania on ehkä vaikea löytää, mutta rasismin kuvauksia kaunokirjallisuudesta löytyy paljon ja sen myötä niissä esiintyy myös rasistisia romaanihenkilöitä. Kaunokirjallisuus on kirjastojen aineistoluetteloissa nykyään hyvin asiasanoitettu, joten rasismin eri ilmenemismuotoja käsittelevää kaunokirjallisuutta voi helposti etsiä. Hakusanoina voi käyttää rasismi, rotusyrjintä, orjuus, muukalaisviha, antisemitismi jne.
Yksi tuoreimpia esillä olleita romaaneja on Angie Thomaksen Viha, jota kylvät. Se on luokiteltu nuortenkirjaksi, mutta kirja-arviot suosittelevat sitä yhtä hyvin aikuisille. Tässä yksi arvio kirjasta…
Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=…
Nämä Kylli-tädin sadut ovat ilmestyneet myös cd-levyllä, joka löytyy Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Kylli-t%C3%A4din+satuj…
Muutamien kirjastojen kokoelmissa muualla Suomessa sadut ovat myös kasettina:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kylli-t%C3%A4din+satuja%…
Kasetin voi saada kaukolainaan oman kirjaston kautta. Alla tietoa Eepos-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Asiasanoja eli hakusanoja, joilla voisit etsiä, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten kirjat, psykologinen jännityskirjallisuus, perhesalaisuudet, salaisuudet, valheet. Näitä yhdistelemällä saat osumia sekä nuortenkirjoista että aikuisten jännityskirjoista. Myös kirjailijan mukaan kannattaa suunnistaa: jos löytää kiinnostavan kirjan, kannattaa tarkistaa, onko sen kirjoittaja mahdollisesti julkaissut muutakin. Esimerkiksi Valhepelin kirjoittajalta Ruth Warelta on julkaistu suomeksi monta kirjaa. Vilkaise myös Lisa Jewellin, Erin Kellyn ja Harriet Tycen tuotantoa. Klassikoista Daphne de Maurierin Rebekka on juuri tätä lajia. Nuorten aikuisten hyllyssä lasten- ja nuortenosastolla on Sara Shepardin sarja…
