Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
Helmet-kirjastoista löytyvän Abi Englanti -kirjan luettelointitiedoissa ei ole mitään mainintaa siitä, että mukana olisi myös harjoitustehtävien vastaukset.
Otava on julkaissut erikseen Abi Englanti ratkaisuvihkon, joka sisältää harjoitustehtävien vastaukset selityksineen: http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/abi/fi_FI/abi…. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tätä 75 sivuista vihkosta ei kuitenkaan ole saatavilla. Ratkaisuvihkoa ei löytynyt hankinnassakaan olevien teosten tietokannasta. No, ainakin siitä voi tehdä hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Helsingin yliopiston kirjastosta (Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36)…
Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa…
Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.
Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat …
Tom Kuusela on vastannut kysymykseen Helsingin Sanomien artikkelissa 23.12.2016.
Besiini muuttuu jähmeäksi - 50 asteisena ja kiinteäksi, kun lämpö laskee alle -200 asteiseksi. HS
Kyseessä on varmaankin Banerjee-Louhijan vuonna 1999 ilmestynyt romaani Valon kantaja. Sitä on tällä hetkellä saatavilla useassakin kirjastossa, osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/ voit tarkistaa mistä kirjastosta saat sen itsellesi kätevimmin.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Hain tietoa etsimästäsi novellista amerikkalaisella EBSCO-lehtiartikkelihaulla, joka on asiakkaiden käytössä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston asiakasmikroissa. Suuri osa artikkeleista on ns. full text -muodossa, joten etsiessäsi esimerkiksi juuri amerikkalaista kirjallisuuskritiikkiä ja -analyysiä, on EBSCO-haku lyömätön niin nopeudessa kuin sisällön määrässäkin. Haluamasi artikkelit voit tulostaa tai lähettää omaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin viisi kiinnostavaa artikkelia Poen novellista "The masque of the red death", jotka lähetin sähköpostiosoitteeseesi. Huomaa myös artikkelien lopussa olevat lähdeviitteet, joita voit käyttää hakiessasi lisää tietoa aiheesta.
EBSCO-haku ja kaikki muukin asiakkaiden käytössä olevat hakupalvelut…
Kaivoista löytyy kirjallisuutta osoitteessa http://www.helmet.fi parhaiten valitsemalla sanahaun ja siihen asiasanaksi kaivot. Tietoa voi hakea myös valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta http://www.ymparisto.fi. Etusivulla on hakemisto, johon voi kirjoittaa kaivot.
Kirjasta Nummelin, Juri: Eemu, Ukri ja Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä löytyy seuraava tieto:
"Mino viittaa joko kreetalaiseen kuningas Minokseen tai labyrintin pelottavaan härkäpäiseen hirviöön, Minotaurukseen. Oli miten oli, nimeä on annettu yhteensä 17 kappaletta, joista yksi on ollut nainen. Etelä-Euroopassa nimi on yleinen miehen etunimi. Firenzen koulun kuvanveistäjä Mino da Fiesole."
Muut etunimiä käsittelevät kirjat eivät tunnista Mino-nimeä. Tuo em. kirja on ilmestynyt vuonna 2005, joten lukumääräisesti Mino-nimisiä saattaa tällä hetkellä olla enemmän kuin tuo 17.
Myöhästymismaksut vanhenevat kolmessa vuodessa, mikäli ne eivät ole menneet perintään. Kirjastokortti ei vanhene ja uuden kortin kadonneen tilalle saa kahdella eurolla.
Kysymykseen ei liene "oikeita" tai "vääriä" vastauksia, koska niin moni asia todennäköisesti vaikuttaa siihen, miksi ihmiset kannattavat erilaisia uskomusjärjestelmiä. Seuraavat ehdotukset lienevät ainakin todennäköisiä tekijöitä. Oletan tässä, että kysyjä tarkoittaa uskontoja ja kirkkoja (uskonnon piirteet määrittelevä yhteisö) yleisesti, ei jotain tiettyä näkemystä.
1. Uskonnon/kirkon perinteinen rooli yhteiskunnassa. Mitä tiiviimmin valtio ja uskonto ovat historiallisesti kietoutuneet toisiinsa, sitä laajemmin uskonto vaikuttaa ihmisten elämään ja voi sitä kautta saada roolin itsestäänselvyytenä. Moni "kannattaa" sitä uskontoa, johon on elämänsä aikana tottunut, eikä ajattele asiaa sen enempää. Valtauskonnolla on taipumus saada…
Mikael Ilves on kirjan "Basti klinikkakissa" lisäksi kirjoittanut seuraavat kirjat "Eläinlääkäri puussa" (v. 1994), "Karvaisia kohtaloita" (v. 1995), "Eläinlääkäri liemessä" (1997), joka on myös olemassa äänikirjana.
Uusin kirja on "Basti klinikkakissa". Ammatiltaan Mikael Ilves on eläinlääkäri. "Eläinlääkäri liemessä" - kirjan etuliepeessä kerrotaan, että hän on vuosien varrella pitänyt useissa lehdissä hauskoja kysymys-ja vastauspalstoja. Vuonna 1994,jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994 s. 40 mm. seuraavaa:
"Haluatte tietää, kuka on eläinlääkäri Ilves? Tuotan teille pettymyksen. Minäkin haluaisin tietää, mutta minulla ei ole harmainta aavistusta…
Sana käärti esiintyy esim. Helsingin Konalan kaupunginosan kadunnimessä Käärtipolku - Gärdesstigen
Alueen kadunnimistö on pitkälti vanhan suomalaisen maatalous- ja maanviljelyssanaston inspiroimaa, varmaan siksi että, osa alueesta säilytti melko pitkään maanviljelysalueen luonteen. Ensimmäisen asemakaavansa kadunnimineen Konala sai v. 1949.
Sana käärti on suomalainen kansanomainen lainamuoto ruotsin sanasta gärde (keto, pelto, vainio).
Lähde : Helsingin kadunnimet. 1992.
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx on joitain nukkekotikirjoihin liittyviä vastauksia, mutta ei sieltä löytynyt tietoa siitä että Suomessa olisi jossain nukkekotikirjoihin erikoistunut kirjasto.
Näkyyhän noita olevan - paljonkin - mm. Lahden, Tampereen ja Oulun kirjastoissa, sen voi itse tarkistaa alla olevia linkkejä seuraamalla.
Tässä ensin linkki nukkekotiwikiin, jos haluat katsoa mitä kirjoja aiheesta on mainittu siellä:
http://nukkekoti.pbwiki.com/kirjat
Frank-monihaun Ammattikorkeakouluhaun tulos (linkki):
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Ammattikorkeakouluk…
Maakuntakirjastohaun tulos täällä:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a……
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha…
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
