Santa Justa Klan on julkaissut kaksi albumia : SJK vuonna 2005 ja D.P.M vuonna 2006.
http://artists.letssingit.com/santa-justa-klan-wd58n/overview
Fran Perea on myös julkaissut 2 levyä:
La chica de la habitación de al lado vuonna 2003 ja
Singles, inéditos & otros puntos vuonna 2006. http://www.imdb.com/name/nm1344126/#soundtrack
http://www.losserrano.telecinco.es/dn_32.htm
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Kyseistä teosta ei Lahden kaupunginkirjastossa valitettavasti ole.
Opas vaikuttaa kiinnostavalta, tilaamme sen kirjastoon.
Lisätietoja Hossasta mm.
http://ulkoilunmaailma.fi/hossan-vesiretkeilyopas-ilmestynyt/
http://www.luontoon.fi/hossanvesireitit/kartatjakulkuyhteydet
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Kun kirjahaun tuloslistasta avaa napsauttamalla tietyn teoksen täydet tiedot, voi Kappaleet-sanan vierestä valita kohdan "näytä vain saatavilla olevat".
Kappaleet-otsakkeen alla näkyvät teoksen kirjastoihin sijoitetut niteet, ja niteiden luokka-sarakkeessa näkyy jos teos on pikalaina-hyllyssä (BESTSELLER). Bestseller-hyllyssä olevia ei voi varata, niiden laina-aika on 2 viikkoa ja ne voi palauttaa mihin tahansa kirjastoon.
Kansallisbibliografiamme tuntee uusimmaksi painokseksi 8. painoksen mutta painovuosi sille on 2012 (linkki viitteeseen on alla). Editan sivuilla tarkoittamanne 8-9 painokselle (2015) mainittu ISBN-numero on sama kuin mainitun biografian 2012 painoksen ISBN-numero, joten sisällössä ei pitäisi olla (kuin aivan pieniä) eroja. Tällä perusteella voin suosittaa vuoden 2012 painoksen lainaamista Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
https://finna.fi
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Kirjaudu sisään kyyti.fi etusivulla käyttäjätunnuksella (286A-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja nelinumeroisella tunnusluvulla etusivun ylälaidassa olevasta kirjaudu-laatikosta ja sen jälkeen näytölle tulevat lainasi ja voit uusia joko kaikki lainasi ruksaamalla valitse kaikki-laatikko ja tai valitsemalla jonkun lainoista ruksaamalla nimekkeen vieressä oleva laatikko. Jos kirjasta on varaus kirjan vieressä lukee ei voi uusia.
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva…
Kyseessä on varmaankin Herostratos-niminen mies, joka sytytti Efesoksen Artemiin temppelin tuleen vuonna 356 eaa hankkiakseen itselleen ikuisen maineen. Efesoksen Artemiin temppeli oli kuuluisa loisteliaisuudestaan. Efesoslaiset päättivät olla koskaan mainitsematta tuhopolttajan nimeä. Se kuitenkin säilyi Theopompoksen historiateoksen välityksellä. Temppeli rakennettiin uudelleen ja uudesta temppelistä tuli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Castren Paavo - Pietilä-Castren Leena, Antiikin käsikirja.
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Meillä on selkeä sääntö, joka on se, että palvelumme toimittaa perinteistä kirjaston tietopalvelua. Sen ydin on löytää suositeltavia tiedonlähteitä niitä kaipaaville. Tarkoitus ei siis ole kirjoittaa käännöksiä tai yrittää itse laskea esim. maantien rakentamisen hiilijalanjälkeä. Mikäli tuollaiset tiedot ovat lähteistä helposti löydettävissä, voimme toki viitata niihin, mutta kirjastoammattilaisuus ei tarkoita sitä, että pystymme tekemään erikoisalojen tutkimuksia. Niitä tehdään niissä laitoksissa ja palveluissa, joissa on erikoisosaamista. Palvelumme periaatteet löytyvät sivuston kohdasta Info, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
