Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/…
Useimmissa ponitalli-leluissa näyttäisi olevan punainen tai vaaleanpunainen katto, siniset tai sinivalkoiset seinät ja valkoiset aidat. (Lego, My little Pony, Play mobile)
Oikeissa suomalaisissa ponitalleissa taas on usein tumma katto, punamulta seinät ja valkeat aidat.
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:…
Tähän ei löytynyt suoraa vastausta. Kysymys sopisikin tietokilpailuun. Vastauksen voi selvittää oheisen Wiki-taulukon avulla:
https://en.wikipedia.org/wiki/Living_presidents_of_the_United_States
Siinä on listattu kronologisesti samanaikaisesti elossa olleet presidentit .Tarkastelukohtina ovat presidentin viran vastaanottohetket sekä presidenttien kuolinpäivät. Henkilönimien linkeistä pääsee katsomaan kunkin elinvuodet, mutta helpompaa lienee avata vierelle taulukko, johon on koottu presidenttien kuolinpäivät ja ikä tuolloin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_presidents_of_the_United_States_b…
Kysymyksen kuvaama tilanne oli esimerkiksi Reaganin kaudella 1980-luvulla.
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core…
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston…
Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch…
Kysytyistä lauluista nuotti löytyy Laulajan testamentti -kappaleesta, mikäli on kyse Veikko Lavin sävellyksestä. Se on julkaistu kokoelmassa Tunteella ja huumorilla (Fazer, 1990).
Saatavuus Ratamo-kirjastoista
Toista Laulajan testamentti -nimistä kappaletta (säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee) ei ole julkaistu nuottina. Nuottijulkaisua ei ole myöskään kappaleista Tervakoski humppa (säv. Leo Oksanen, san. Vilho Jylhä), Ilta Iisalmessa (säv. & san. Jukka Kuoppamäki) tai Sinua sinua ainoastaan (säv. Paul Niska, san. B. Koskelo).
Lähteet:
finna.kansalliskirjasto.fi
fono.fi
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Matti Rossin vuonna 1974 julkaistu kokoelma Soi, kivinen lanka sisältää kokonaisen sarjan runoja, jotka on omistettu Victor Jaralle, "chileläiselle taiteilijalle jonka fasistit murhasivat Santiagon stadionilla syyskuussa 1973". Yksi tämän Ääni kansansa suuressa äänessä -kokonaisuuden teksteistä on Perhonen Santiagon stadionilla (s. 38-39).
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
