Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä.
Länsiväylä-lehdessä vuonna 2018 olleen jutun mukaan Korkeasaaren Elias-karhu näyttäisi elelleen ainakin vielä 1940-luvulla. Tämän tarkempaa tietoa Eliaksen elinajasta Korkeasaarella ei valitettavasti ole, sillä vanhoja eläinkortteja hävisi 1990-luvulla. Elias saapui Korkeasaareen vuonna 1928 ja karhut elävät kolmisenkymmentä vuotta, joten tuosta voi jotain päätellä myös Eliaksen eliniästä.
Eliaksen viinanjuonnista ja laulamisesta ei löydy tietoa.
Lähde: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1475707
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Irma Salmen teos Pienokaisten kesäpäivä on vuodelta 1949 ja siitä on otettu toinen painos vuonna 1953. Kirja on nykyään harvinainen, sillä sitä ei ole lainattavissa missään Suomen yleisistä kirjastoista. Muutamat kirjastot (Pasila, Kansalliskirjasto ja Turku) omistavat kirjan, mutta kirja ei ole lainattavissa. Kaukolainamahdollisuutta voimme tiedustella ainoastaan Lastenkirjainstituutista, mikäli haluat vain lukea kirjaa.
Mutta jos etsit kirjaa omaksi, en valitettavasti löytänyt kirjaa internet- antikvariaatista, Antikka.net –palvelusta. Siihen, onko kirjaa enää missään myynnissä, ei ole suoraa vastausta, sillä asiaa tulisi tiedustella antikvariaateista ympäri Suomea.
Tv-sarjaa Gränsfall ei löydy Suomen kirjastoista dvd:nä eikä vhs:nä. IMDb:ssä http://www.imdb.com/title/tt1146195/ ei mainita, että dvd tai vhs olisi olemassa. Yle Areenassa sarja on ollut katsottavana, mutta sillä ei enää ole katseluoikeuksia. Yle Fem kanavalle voi laittaa toiveen, että näyttäisivät sarjan uusintana http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle .
HelMet järjestelmän kautta voi tehdä haun asiasanoilla kuvakirjat, kiusaaminen, rajata kieli ilmestymisvuodet. Näin tulokseksi tuli 20 kuvakirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiusaaminen%20kuvakirjat__F…
HelMet sivuilla on myös erilaisia kuvakirjapaketteja, joissa yhtenä aiheena kiusaaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Korvaushinta selviää, kun viet kirjan kirjastoosi. Jos kirjan omistaa joku naapurikunnista, hinnan määrittämiseen voi mennä hiukan pidempi aika. Tietämättä kirjan nimeä, kustantajaa ja ostoaikaa tai -hintaa ei korvauksen suuruutta voi tietää, mutta eiväthän pokkarit tosiaan mahdottomia maksa, eikä kirjasto peri ylimääräisiä. Vasta vahingot nähtyään pystyy vastaava työntekijä sekä toteamaan niteen poistotarpeen että tuottamuksellisesta vahingosta aiheutuvan korvauksen. (Tuottamuksellinen vahinko on sellainen, jonka olisi voinut huolellisuudella välttää. Jos joutuu ryöstön tai itsestä riippumattoman tulipalon - tai meteoriitin - uhriksi, kyseessä ei ole tuottamuksellinen vahinko).
Heikki Poroila
In Finnish libraries we have some ways to encourage people to read. In Helmet-libraries in metropolitan area we have for example reading circles (lukupiirit in Finnish), Short story hooks (Novellikoukku), story hours for children (satutunnit), study group for immigrant women (Luetaan yhdessä), story telling day, writer visits and The Helmet-reading challenge (Helmet-lukuhaaste). Many of them are also in use in many other libraries in Finland. You can find more information from the Helmet-website:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Sukella_kirjaan_lukupiirissa(3284)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kallion_omat/Novellikoukku(42421)
http://www.helmet.fi/en-…
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä.…
Tammi on julkaissut 2017 uuden laitoksen teoksesta Anne Frank: Päiväkirja: 12. kesäkuuta 1942-1. elokuuta 1944. Kirjan ovat toimittaneet Otto H. Frank ja Mirjam Pressler. Sen on suomentanut Anita Odè.Tämä Anne Frank -säätiön hyväksymä edellisiä päiväkirjoja laajempi versio sisältää uutta tietoa ja kuvamateriaalia. Siinä on noin neljänneksen enemmän Annen tekstiä ja myös 1990-luvun lopulla esiin tullutta, aiemmin julkaisematonta aineistoa.Kirja on lainattavissa kirjastoista.
Jari Peltosen Kylmälän murhat : Sokea hieroja ja Kylmälänmurhat : Kyläkauppias katoaa ovat ilmestyneet tänä vuonna (2018) ja ovat lainattavissa myös oman kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa. Mikäli teokset eivät löydy lähikirjastosi kokoelmista, voit tilata ne toisesta kirjastoverkon toimipisteestä.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot seuraavista lasten- tai nuortenkirjoista, jotka on suomennettu portugalista.
Amado, Jorge: Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen : rakkauskertomus (O Gato Malhado e a Andorinha Sinhá, suom. Hilkka Mäki, Otava, 1984)
Nunes, Lygia Bojunga: Seitsenlokeroinen laukku (A bolsa amarela, suom. Kaija Löytty ; kuv. Reinhard Michl. WSOY, 1987)
Pepetela: Koiran tarina (O cão e os calús, suom. Jarna Piippo, Like, 1992)
Limong, Fernand Papaterra: Käpälämäki ( Fernand Papaterra Limongin kertoma ja elävöittämä brasilialainen kansansatu, suom. Irmeli Ivalo-Sjölie, Multiprint, 2010)
Kono, Yara - Martins, Isabel Minhós: Sata siementä, jotka lensivät pois (Cem sementes…
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle…
