Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen…
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden…
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Helmet-kirjastojen lukukoirien aikataulut löytyvät kootusti Helmet.fin tapahtumissa. Voit myös hakea tapahtumista itse hakusanalla "lukukoira".
Lähimpänä oleva tapahtuma on aina ensimmäisenä ja aikataulut päivittyvät sitä mukaa kun ne ovat tiedossa ja varmistuneet.
Voisikohan kyseessä olla novelli "Suuri pää", joka löytyy Huovisen novellikokoelmasta Lyhyet erikoiset (WSOY, 1967, useita uusia painoksia). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Joki-kirjastojen verkkokirjastosta: Selaa luetteloa | Joki-kirjastot (finna.fi)
Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan…
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri…
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen.…
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän…
Kirja Ei eloonjääneitä on The Nightmare room -trilogian kolmas osa.
Katso esimerkiksi Internetissä Scifi- ja fantasiakirjallisuuden sivut Risingshadow.net: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Oslo Gospel Choir on tosiaankin levyttänyt ja esiintynyt ympäri maailmaa paljon. Kuoro saavutti huippusuosion 90-luvulla ja CDON levynettikaupan tietojen mukaan heidän suosituin levynsä on: Oslo Gospel Choir: Gloria (2 cd) (1996).
Hei!
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjaston musiikkisivujen kautta on mahdollisuus ladata tekijänoikeuksista vapaata musiikkia omalle koneelle. Voit ennen lataamista kuunnella kappaleita etukäteen ja valita mielestäsi tilaisuuteen sopiva taustamusiikki. Musiikkia voit kuunnella ja ladata osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa/
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä novellista suomeksi.
Osaisiko Suomalais-japanilainen yhdistys auttaa asiassa tai tunteeko joku palstamme lukijoista kyseisen kirjan.
http://www.suomi-japani.net/1
Itsenäisyysjulistuksen fyysistä historiaa on selostettu perusteellisesti Wikipedian artikkelissa https://en.wikipedia.org/wiki/Physical_history_of_the_United_States_Dec…
En tiedä, mikä dokumentti täsmälleen ottaen Suomeen on tulossa, mutta termillä alkuperäinen tarkoitetaan arkistomaailmassa yleensä varhaisinta lopullisen sisällön sisältävää dokumenttia. Tässä tapauksessa tunnetaan erilaisia luonnoksia, mutta ensimmäinen ns. fair copy lopullisesta tekstistä on tuhoutunut tai kadonnut, vain sen pohjalta tehty lentolehtinen on säilynyt. Voisi olettaa, että yksi tällainen 4.6.1776 painettu broadside-lentolehtinen on tulossa Suomeen. Niitä on säilynyt vain 26 kappaletta.
Heikki Poroila
Kirjaa on tilattu kolmeen Keski-kirjastoon. Kirjat saapuvat kirjastoihin kirjavälittäjien toimitusaikataulujen mukaan. Jyväskylä sai kirjan välittäjän kautta kirjastoon muutama päivä sitten ja kirja on nyt luetteloitu, tarroitettu ja menossa muovituksen kautta lainattavaksi. Kirja on saapunut myös Äänekosken kirjastoon.
Lontoosta löytyy varmasti meriaiheisesti sisustettuja ravintoloita ellei kahviloitakin.
Paras tapa löytää ”se oikea” olisi ehkä mennä paikan päällä Lontoossa matkailuinfoon /-toimistoon ja kysyä vinkkejä. Hotellien vastaanotoissakin varmasti näistä asioista jotain tiedetään. Paikalliset tuntevat kaupunkinsa aina parhaiten.
Matkaoppaiden ja nettisivujen ongelma on se, että tieto vanhenee nopeasti, ravintoloita ja kahviloita tulee ja menee tiuhaan.
Meriaihein sisustetuissa ravintoloissa usein tarjotaan kala- ja äyriäisruokia, eli ne ovat niin sanottuja kalaravintoloita.
Kirjaston tietokannasta löytyy uudehko vuonna 2015 ilmestynyt matkaopas:
Tania Ballantine : Eat like a Londoner ; an insider´s guide to dining out, 2015
Näitä matkaoppaita…
