Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri.
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin…
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän…
Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä.
Kun yksittäistä tapausta alkaa selvittää - oli sitten kysymyksessä muna tai lintu -, kannattaa varmaankin lähteä liikkeelle Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (CITES) ja sen liitteistä, joissa kerrotaan mitkä pingviinit ovat uhanalaisia ja miten niiden kanssa tulee toimia tai olla toimimatta.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi) antaa ohjeita, miten edetä lupa-asioissa. CITES on julkaissut verkossa listan linnuista, missä on lukuisia pingviinilajeja.
Ks sivustot
Tarvitsenko CITES-luvan tai EU-todistuksen? Ymparisto.fi
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
Checklist of birds listed in the CITES appendices and in EC Regulation No. 338/97…
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän…
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.
Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä https://yle.fi/uutiset/3-9091814
https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Työväen kalentereita löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisesta arkistosta aina vuodesta 1908 vuoteen 1939 saakka. Ja toden totta: vuoden 1908 kalenteri oli ensimmäinen laatuaan. Digitoiduista kalentereista näkee, että niiden julkaisija on ollut Suomen sosialidemokraattinen puoluetoimikunta - nykyisin yleisesti SDP:nä tunnetun puolueen puoluetoimikunta.
Finna-palvelusta haettaessa huomaa, että kirjastojen kätköistä SDP:n julkaisemaa Työväen kalenteria löytyy ainakin vielä vuodelta 1995. Vuoden 1995 kalenterin muuna nimikkeenä on "Ruusukalenteri", ja tämän nimen avulla pääsemme tutkimuksissamme taas hiukkasen eteenpäin.
SDP:n julkaisu vuodelta 2009 kertoo, että osa SDP:n vuosien 2007 ja 2008 tuotoista on tullut ruusukalenterin…
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain.
Hanna Hannuksen pro gradu -tutkielma Mens sana in corpore sano. Tila, aika ja alastomuus Yrjönkadun uimahallissa (Helsingin yliopisto, 2014) vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta aiheeseen perehtymiseen - Yrjönkadun uimahallin historiaa käydään läpi monikulmaisesti ja lähdeluettelosta löytyy varmasti reittejä eteenpäin.
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Maalaisliitto koki 60-luvulla tarvetta uudistua nuorekkaammaksi yleispuolueeksi. Sen vuoksi nimikin haluttiin vaihtaa. Ensimmäinen nimi-idea oli Keskustaliitto, joka oli kuitenkin varattu. Ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa hyväksyttiin toiseksi suosituin nimi Keskustapuolue. Se kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.10.1965.
Ajanjaksosta kertoo kirja Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika: Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981. Se löytyy Keski-kirjastoista: Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika : Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Lisää tietoa Maalaisliiton ja Keskustan historiasta löytyy myös puolueen omilta sivuilta: Keskustan koko…
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. …
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, …
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin…
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin…
Helmet-kirjastojen lukukoirien aikataulut löytyvät kootusti Helmet.fin tapahtumissa. Voit myös hakea tapahtumista itse hakusanalla "lukukoira".
Lähimpänä oleva tapahtuma on aina ensimmäisenä ja aikataulut päivittyvät sitä mukaa kun ne ovat tiedossa ja varmistuneet.
