Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy kokonaista teosta tästä aiheesta. Maailmanhistorian kirjasarjoista löytyy jonkun verran tietoa (esim. Otavan suuri maailmanhistoria 7 ja Maailmanhistorian käännekohtia 2). Matkaopas historiaan -sarjan Englantia käsittelevässä osassa kerrotaan myös anglosakseista. Englanninkielistä aineistoa löytyy muista kirjastoista runsaasti, jos hakee kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta (löytyy kirjastot.fi -sivulta)hakusanalla Anglo-Saxon period. Näitä aineistoja voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön kirjaston sivulla.
Hämeenlinnan kirjastossa (Hattula) on lainattavissa historiallinen dvd-elokuva nimeltään 1066.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan sielläkään ei tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Hei,
Kyllä, voit pyytää tiety malli muotinäytökseen toimistolta. Jos otat yhteyttä haluamasi mallitoimistoon, niin he voivat kertoa sinulle tarkemmin miten asia tapahtuu.
Joidenkin mallitoimistojen kotisivuilla on mallihakutoiminto missä voit etsiä mallit esim.työtehtävään tai pituuden mukaisesti. Tuloksista näet mitkä mallit sopivat sinuun järjestämääsi tilaisuuteen.
Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Tam ja Richie, mainio työtä vieroksuva skottikaksikko, rakentavat aitaa englantilaisen Magnus Millsin omintakeisen huumorin sävyttämässä esikoisromaanissa Aidantekijät (WSOY, 1999).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10064#.WlWpSk1lKUk
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Ensimmäisenä kannattaa tilata kantakortti Kansallisarkistosta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kantakortista käy ilmi koulutus, joukko-osastot ja osanotot taisteluihin. Jos kantakorttia ei löydy, seuraava tutkimisen arvoinen kohde olisi työvelvollisten henkilökortisto:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kotijoukkojen_esikunta,_ty%C3%B6ve…
Kortista käy ilmi työvelvollisen joukko-osastot, joiden työmaat on mahdollista jäljittää kirjallisuuden tai säilyneiden sotapäiväkirjojen avulla.
Saat uuden kirjastokortin varastetun tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti. Sinun kannattaa ilmoittaa kortti kadonneeksi vaikkapa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Kirjastossa sukututkimus on luokassa 99.3. Oppaita ovat esimerkiksi Eine Kuisminin Sukua tutkimaan (2014) ja Marja Huovilan Sukututkimuksen käsikirja (2009).
Tietoa kirjastojen aineistoista löytyy netistä, esim. Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien kirjastot ovat tietokannassa https://lastu.finna.fi/ . Suomen kirjastojen yhteistietokantoja ovat Melinda https://melinda.kansalliskirjasto.fi ja Finna.fi, https://finna.fi, josta löytyy viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin ja kirjoihin.
Suomen sukututkimusseuran sivuihin kannattaa tutustua https://www.genealogia.fi/ Aloittaa voi vaikka sen Sukututkimuksen aloittaminen -sivusta: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Sivustolla on hyödyllisiä sukututkimukseen…
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
Lars Svedberg ohjasi vuonna 1994 Edwar Talyorin teksiin perustuvan Knalli ja sateenvarjo -nimisen näytelmän. Näytelmästä tehtyä VHS-tallennetta on vielä lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa. Voit tilata tallenteen kaukolainana omaan lähikirjastoosi.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Finna https://finna.fi/
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –…
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www.…
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena…
Pulttibois oli MTV:n vuosina 1989-1991 tehty sketsisarja, jossa pääosissa esiintyivät Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. Sarjaa on esitetty myös uusintoina. Wikipedia-artikkeli esittelee sarjaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulttibois
Sarjasta on myös monia YouTube-videoita:
https://www.google.com/search?q=pulttibois&rlz=1C1GCEA_enFI817FI817&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwjAu4zXm9fkAhVhAxAIHZDIA1MQ_AUIEygC&biw=1920&bih=969
