Kirjastot ostavat levynsä yleensä sovitulta vähittäismyyjältä (isoissa kirjastoissa EU-säädösten mukaan kilpailutetulta välittäjältä). Suoraan myyjältä voidaan ostaa tavallisesti vain sellainen levy, joka ei ole normaalissa kauppamyynnissä.
Kirjastoille markkinoinnissa on normaalin kauppamyynnin ja sen mainostamisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Monet pientuottajat ja omakustanteiden tekijät lähettävät kirjastoihin mainoksia ja/tai näytelevyjä, samoin monet soittelevat kirjastoihin ja tarjoavat sitä kautta.
Kirjastojen hankkijat eivät innostu puhelinmyynnistä, koska levyä ei käytännössä ole järkevää ostaa näkemättä ja kuulematta. Näytelevyn ja kirjeen lähettäminen on suhteellisen tehokasta mutta kallista. On myös syytä muistaa, että…
Etsin kyseisen Adam Smithin teoksen internetistä ja löysin sen osoitteesta http://www.econlib.org/LIBRARY/Smith/smWN.html. Kävin läpi kirjan kappaleita InternetExplorerin Etsi-toiminnolla (etsin sanaa opulence, joka oli yksi haetun sitaatin sanoista). Kohdassa Book I, Chapter XI ja edelleen sen alakohdassa PART II tärppäsi ja haluttu sitaatti löytyi. Näytön oikeassa reunassa oli vähän sitaatin yläpuolella merkintä I.11.83. Siis sitaatti näyttäisi löytyvän kappaleesta XI.
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
Kirjastot joutuvat maksamaan DVD-levyistä enemmän kuin tavalliset yksityiskäyttäjät. Jokaisesta hankitusta elokuvasta kirjasto joutuu maksamaan myös tekijänoikeusmaksun, koska asiakkaat eivät maksa lainaamisesta mitään. Kalliin hankintahinnan vuoksi PIKI-kirjastot ovat yhteisesti sopineet DVD-levyjen korvaushinnaksi 40 euroa.
Jos hakee Outi-verkkokirjaston tarkalla haulla tai musiikkihaulla, esittäjän nimi pitää kirjoittaa muodossa sukunimi pilkku etunimi. Kyseisen artistin tapauksessa: Del Rey, Lana
Lisäksi hakukentän vasemman puolen pudotusvalikosta on oltava valittuna Tekijä. Se on oletuksena toiseksi ylimmässä hakukentässä.
Helppokäyttöisempi hakutapa on verkkokirjaston vasemmasta palkista löytyvä Pikahaku. Siinä on vain yksi hakulokero, johon artistin nimen voi kirjoittaa "Googlen tapaan" suorana ilman pilkkuja: Dana Del Rey
V. 2013 kuntaliitos (Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii) ja jo tapahtunut Outi-kirjastoverkon laajeneminen ovat ikävä kyllä tehneet hakutulosten selauksen monimutkaisemmaksi.
Del Reyn viimeisin cd Born to Die näkyy…
Esimerkiksi Raija Oraselta on ilmestynyt useampikin koira-aiheinen novellikokoelma:
Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita (2004)
Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia (2007)
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia (2012)
Myös Heidi Jaatisen romaanissa Ei saa katsoa aurinkoon (2010) on mainittu Lerppa-koira. Lerppa on yksi romaanin päähenkilön, pienen Lennun, eläinkumppaneista. En ole itse lukenut kirjaa, mutta Kirjasammossa oli romaanista kuvaus.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Näiden kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä ei löydy myöskään Tritonian kokoelmista, joten , mikäli haluat, voit kaukolainata kirjan Vaasan kaupunginkirjaston kautta joko käymällä jossain kirjaston toimipisteessä täyttämässä kaukolainahakemuksen tai tekemällä kaukolainatilauksen netin kautta kirjaston kotisivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat. Kaukolaina tulee maksamaan tämän kirjan tapauksessa 2 euroa.
Useimmissa HelMet-kirjastoissa on käytettävissä skannereita, joilla pystyy skannaamaan myös diakuvia. Lista skannerin omistavista kirjastoista löytyy täältä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Skanneri
Skannattujen diojen tallentaminen muistitikulle onnistuu varmaankin missä kirjastossa tahansa, mutta sen sijaan tallentavia CD-asemia ainakaan Helsingin kirjastojen Asko-koneissa ei yleensä ole.
Koska kirjastojen laitteissa on jonkin verran yksilöllisiä eroja, sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jossa haluat tehdä diojen skannaamisen. Silloin voit kysellä tarkemmin ko. kirjaston laitteista ja samalla varata ajan sopivalle koneelle.
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen…
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan…
Löysin muutaman kirjan joka voisi sopia kuvaukseesi.
-Kyborgin Käsikirja: havaintoja informaatiosta ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. (2007) Ala-Korpela, Mika.
Kirja käsittelee ihmisen ja koneen välistä suhdetta laaja-alaisesti.
-Näkökulmia teknologiaan (2000) toim. Lemola, Tarmo.
Kirjassa esitellään 14 eri alojen tutkijoiden näkökulmat teknologiaan.
- Tekniikan suuret kertomukset: filosofinen raportti. (2003) Airaksinen, Timo.
Kirja käsittelee tekniikan filosofiaa ja etikkaa eri näkökulmista.
Jos kirja jonka etsit ei ole yksi näistä on myös mahdollisuus olla yhteydessä Lappeenrannan tiedekirjastoon ja kysyä heiltä jos he tietäisivät mistä kirjasta voisi olla kyse.
Sähköposti: kirjasto@lut.fi
Puh. 050 410 4652.
Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa asiaa selitetään näin: "Pratītyasamutpāda (paalinkieltä, sanskr. pratitya-samutpada, ’ehdonvarainen seuraamus’) on yksi buddhalaisuuden keskeisistä opetuksista. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne."
Englannin kielessä käytetään samasta asiasta ilmaisua "dependent arising" tai "dependent origination" (katso lisää…
Kaivattu kirja saattaisi olla Gerda Wagenerin Vamppu Vampyyri pelkää pimeää (Lasten keskus, 1996). Liisa-tytön avustuksella Vamppu pääsee eroon pelostaan ja sen vaaleanpunaiset siivet alkavat tummua.
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Japanilaisen buddhalaisuuden erikoispiirteitä on, että munkkien on hyväksyttyä ja melko tavallistakin mennä naimisiin ja saada lapsia, sillä Japanin yleisimpien buddhalaisuuden koulukuntien piirissä munkeilta ei vaadita selibaattilupausta. Taustalla on pitkä traditio, josta erikseen on syytä mainita Jodo Shinsu -koulukunnan (shin-buddhalaisuuden) perustajan Shinranin (1173-1263) esimerkki ja opetukset. Käytännössä munkkien avioliitot alkoivat kuitenkin yleistyä vasta 1870-luvulla, jolloin Japania uudistanut (ja buddhalaisuutta heikentämään pyrkinyt) Meiji-hallinto laillisti munkkien avioliitot. Laki ulotettiin koskemaan myös nunnia, mutta tästä huolimatta nunnien avioliitot ovat Japanissa edelleen huomattavasti…
Ruotsalaisten jalkapalloilijoiden elämäkertoja on kirjoitettu aika paljon. Niistä tunnetuin tällä hetkellä on on Zlatan Ibrahimovićin elämäkerta. Teos Zlatan Ibrahimović: Jag är Zlatan Ibrahimović : min historia (berättat för David Lagercrantz) ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011 (Bonniers) ja sitä on saatavana Helmet-kirjastoista useana eri painoksena. Se on olemassa myös äänikirjana.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040750?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029313?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muutama muukin teos:
När ljuset släcks, Magnus Hedman - Gunnar von Sydow 2012, kertoo ruotsalaisesta jalkapallomaalivahdista, Magnus Hedmannista. Se löytyy Helmetistä…
Linkki Helmet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamiseen löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen. Maksaminen edellyttää, että kortiisi on liitetty pin-koodi.
Lisää aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
