Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna.…
Ratkaisu saattaa löytyä puhelimen asetuksista. Päivämäärä ja aika-asetukset löytyvät puhelinmallista riippuen tavallisesti asetusten kohdasta "yleiset", "lisäasetukset", "järjestelmä" tai "järjestelmäasetukset". Aika-asetuksista kannattaa varmistaa, että valittuna on oikea aikavyöhyke, kellonajan automaattinen asetus ja 24 tunnin muoto. Jos asetusten muuttaminen ei auta ongelmaan heti, voi puhelimen uudelleenkäynnistys ratkaista tilanteen.
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa?
Viola-tietokannan mukaan tuo runo olisi levytetty laulettuna suomeksi nimellä Kuolleet oksat. Se löytyy painettuna teoksesta Nils Ferlin: Lauluja elämälle. Suomennoksessa ei mainita kyllä turilaita ollenkaan, mutta kun kuuntelin Youtubesta ruotsinkielisen version laulusta En ollonborr är varenda fråga, niin se kuulosti kyllä samalta kappaleelta kuin suomennos tuossa kirjassa.
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Tutkin Makupalat.fi:n aineistoa haulla sukututkimus, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukutu…. Siellä oli mm. Sukututkimusseuran Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Lähinnä Kelan rekisterit ja Maamme-kirjat näyttäisivät lähteiltä, joista tuon tiedon voisi löytää, mutta ne eivät ulotu tuolle vuodelle, mikäli oikein ymmärrän. Kirkonkirjoista löytyy tietoa, mutta ei välttämättä kuolinsyytä.
Ehdottaisin, että kääntyisitte kysymyksenne kanssa Sukututkimusseuran puoleen, heillä on tarjolla neuvontaa sähköpostitse, puhelimitse ja etäkahveilla, https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Lehmän on mahdollista hengittää suun kautta, mutta se tapahtuu vain jos on kovin kuuma, lehmä on stressaantunut tai sillä on joku tauti nenäalueella.
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/weird-horse-things/
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. …
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten…
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi…
Leikkokukkien kasvattamisesta on olemassa ainakin nämä kirjat:
Johansson, Jari: Joulupuut ja leikkohavut - viljely- ja kasvatusopas (1997)
Nyman, Irmelin: Leikkokasvit avomaalla - viljelyohjeita (2008) (myös ruotsiksi)
Särkkä, Liisa: Leikkoruusun viljelyn tehostaminen (2001)
Thorsrud, Aarne: Kukkien viljely lasin alla (1953)
Ruotsin prinssi Bertil kävi Vaasassa puolisonsa, prinsessa Lilianin, kanssa 3.10.1981. Heidät oli kutsuttu Vaasan 375-vuotisjuhlavastaanotolle.
Vaasa-lehti (4.10.1981) kuvailee, kuinka ”lentokentän laidalla oli sankka ihmismuuri, jolle tulijat hymyillen vilkuttivat ohi ajaessaan.”
Prinssi Bertilin päiväohjelmaan kuului Vaasan marssiin osallistuneiden henkilöiden matkaan lähettäminen Vanhan Vaasan raunioiden luota klo 10, Kaarlen kentän vihkiminen klo 11.15 ja kaupungin juhlavastaanotolle osallistuminen, jota Vaasa-lehti kuvailee näin: ”Vaasan historiaa sanoin ja sävelin esitettiin Vaasan kaupungintalon 700 kutsuvieraalle. Eino Vuorimaa, Marianne Ivars ja Paul Lindell esittivät Tauno Kuusimäen tekstin. Musiikin oli suunnitellut ja…
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kähkösen romaaneja ei toistaiseksi ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Ruotsin, tanskan, viron ja ranskan kielellä käännöksiä on saatavilla.
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan…
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta näyttäisi löytyvän asiasanalla ADHD vain muutama suomenkielinen aikuisille suunnattu sarjakuva ja yksi romaani:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage…Nuorille ja lapsille näyttää löytyvän useampia suomenkielisiä romaaneja aiheesta. Eli kovinkaan paljon aiheesta ei tosiaan ole suomeksi kirjoitettu! Tässäpä olisikin tärkeä aihe jollekin kirjailijalle tartuttavaksi.
