Hand pie määritellään joko pieneksi, käteen sopivaksi piirakaksi Sugargeekshow.com
tai pieneksi, puolikuun tai kolmion muotoon taitetuksi piirakaksi. Fae-magazine.com Piirakan muoto, jossa taikinä suojaa täytettä, on sopiva työmiesten eväisiin.
Piiraiden täyte on näköjään usein suolaista, mutta voi olla myös marjaista tai makeaa.
Hand pie voi olla myös Empada, Pirozhki, samosa, turn over tai coctailpiirakka.
Suomalaisista piiraista ulkonäkö muistuttaa eniten uutuustuote Rostista, keitinpiirakkaa, sulhaspiirakkaa, syrjäpiirakkaa, lihapiirakkaa tai Lörtsyä. IS.fi 27.8.2020
Syyskuussa 2022 Suomessa oli 100 vuotta täyttäneitä 1 111. Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, taulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M09*: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_va…;
Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2021 pojilla 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, kuolleet-tilasto, tiedote 21.10.2022: https://stat.fi/julkaisu/cktveopuw1zye0b55anfmkkye
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:…
Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming…
Herbert Lomas on kääntänyt englanniksi Pentti Saarikosken runon, joka alkaa rivillä Minä rakastan sinua kuin vierasta maata (kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?, 1962).
Englanninnos on luettavissa teoksista Territorial song : contemporary writing from Finland (sel. & transl. by Herbert Lomas, 1981, s. 56) ja Contemporary Finnish Poetry (edited & translated by Herbert Lomas, 1991, s. 182).
https://finna.fi/
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kysymyksessä viitataan Helsingissä vuonna 1844 perustettuun valtion kouluun Svenska fruntimmersskolaniin, joka oli tarkoitettu sivistyskotien tyttärille. Oppilaitoksen samanniminen sisarkoulu aloitti toimintansa samoihin aikoihin myös Turussa. Ruotsinkielinen kouluhistoriallinen yhdistys Suomessa ry:n sivuilla on Helsingin koulun historiaa pähkinänkuoressa. https://www.skolhistoria.fi/sv/svenska-flickskolan-helsingfors/Kysymyksessä mainitussa Suomen suuriruhtinaskunnalle säädetyssä asetuksessa koulujärjestyksestä (26/1872) luetellaan tosiaan tietyt kouluun pääsyn kriteerit, jotka liittyvät mm. oppilaiden terveyteen, ikään, siveellisyyteen ja tiedollisiin taitoihin. Asetuksen mukaan taidot tulee mitata tutkinnolla, jonka perusteella…
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on…
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. …
Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los…
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja".
Taskukirjastossa on tilapäinen ongelma, jota selvitellään. Asiasta on maininta Helmet-palvelusivustolla, etusivun ylälaidassa.
Pahoittelen ongelmasta aiheutuvaa haittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
