Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
Hand pie määritellään joko pieneksi, käteen sopivaksi piirakaksi Sugargeekshow.com
tai pieneksi, puolikuun tai kolmion muotoon taitetuksi piirakaksi. Fae-magazine.com Piirakan muoto, jossa taikinä suojaa täytettä, on sopiva työmiesten eväisiin.
Piiraiden täyte on näköjään usein suolaista, mutta voi olla myös marjaista tai makeaa.
Hand pie voi olla myös Empada, Pirozhki, samosa, turn over tai coctailpiirakka.
Suomalaisista piiraista ulkonäkö muistuttaa eniten uutuustuote Rostista, keitinpiirakkaa, sulhaspiirakkaa, syrjäpiirakkaa, lihapiirakkaa tai Lörtsyä. IS.fi 27.8.2020
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen…
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://…
Herbert Lomas on kääntänyt englanniksi Pentti Saarikosken runon, joka alkaa rivillä Minä rakastan sinua kuin vierasta maata (kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?, 1962).
Englanninnos on luettavissa teoksista Territorial song : contemporary writing from Finland (sel. & transl. by Herbert Lomas, 1981, s. 56) ja Contemporary Finnish Poetry (edited & translated by Herbert Lomas, 1991, s. 182).
https://finna.fi/
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-…
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on…
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole…
Annastiina on yhdistelmä etunimista Anna ja Stiina (Kristiina). Annan nimipivä on 9.12 ja Kristiinan 24.7. Annastiinan nimipäivää voi viettää siis joko 9.12 tai 24.7 tai vaikka kumpanakin päivänä, jos niin haluaa. Annan päivä
tuntuisi luontevimmalta päivältä.
Kuvaus vastaa pitkälle 1990-luvun alussa julkaistuja japanilaisia Candy Candy -animaatioelokuvia. Niitä voi pyytää videokasetteina kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta tai etsiä divarista. Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ko. elokuvia ole, mutta kaukolainatilauksen voit jättää meidän kauttamme.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Et tarkentanut tilannetta, joten en nyt tiedä tarkoitatko sitä, että kirjaa ei löydy hyllystä vaikka tietokannan mukaan sen pitäisi olla paikalla, vai sitä, että teosta ei löydy kirjaston tietokannasta lainkaan. Koetan ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet, joka tapauksessa on parasta kääntyä tietopalvelun puoleen, jossa tarkistetaan onko kirjaa lainkaan olemassa kirjastossa vai onko se vain lainassa tai esimerkiksi varastossa, josta se on henkilökunnan noudettava. Jos kirja on lainassa tai saatavilla toisesta kimpan kirjastosta siihen voi tehdä varauksen. Jos teosta ei ole kirjaston tai edes kimppakirjastojen kokoelmissa voit jättää tietopalveluun pyynnön sen tilaamisesta muualta Suomesta. Kaukopalvelu on kuitenkin maksullista, mutta…
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Ivan Southallin (1921-2008) teoksista on ilmestynyt suomeksi Pakkolasku pimeään 1969 (To the Wild Sky), Pensaspalo 1970 ( Ash Road), Päästä pallo lentoon 1970 (Let the Balloon Go) ja Kaupunki on meidän 1973 (Chinaman’s Reef is Ours). Kirjojen kustantaja on Otava ja ne julkaistiin sarjassa Otavan nuortenkirjoja.
Elokuvasovitus on tehty kirjasta Päästä pallo lentoon vuonna 1976. Elokuvan ohjasi Oliver Howes. Southallin teoksesta Hills End on myös tehty televisiosarja.
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Seuraavilta saksankielisiltä sivuilta löytyy joitain ideoita:
http://www.bastelideen.info/html/heu_deko.html
http://www.ebay.de/itm/weihnachtliche-Strohdekoration-gros-/22199980918…
Lisää ideoita voi hakea googlen kuvahausta hakusanoilla 'basteln aus strohhalmen' ja 'was kann man aus strohhalmen basteln'.
Lisäksi on joukko suomenkielisiä askartelukirjoja, joissa esitellään muita kuin perinteisiä olkitöitä. Seuraavassa muutama kirja:
- Launonen, Tuula: Olkiaarteet, Atena, 2005 (Gummerus)
- Lindén, Eevi: Olkityöt, Tammi, 1989
- Väisänen, Pirjo: Olkityöt, Tammi, 2013
