Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Sprite-nimen lähtökohta on spirit, eli henki. Aikojen kuluessa sprite ei tarkoittanut vain henkeä, vaan monia kevyehköjä mytologisia olentoja. Yhtiö halusi korostaa markkinoinnissa 60-luvun alussa juoman keveyttä ja tämän vuoksi se nimitettiin Spritiksi (linkki vaatii maksuttoman tunnuksen).Alunperin Sprite oli 50-luvulla länsisaksalainen tuotemerkki jonka oikeudet Coca-Cola osti 1960.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi skootterien korjausopasta, joissa käsitellään myös mainitsemaanne mallia. Mahdollisesti näistä oppaista löytyy kuvia moottorista ja osista. Internet-haku ei tuottanut mainittavia tuloksia:
Mauno, Esko: Skootterimopot 1993-2000: korjausopas (Alfamer 2000)
Mauno, Esko: Skootterimopot: korjausopas (Alfamer 2005)
Muita skoottereita ja moottoripyöriä käsitteleviä teoksia löydätte Helmetistä, kun valitsette sanahaun ja kirjoitatte hakulaatikkoon sanan skootterit.
Keskustelua moposkoottereista Motot-moottoripyöräportaalissa:
http://www.motot.net/forum/index.php?f=62
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=37555&start=40&sid=d514b2c31…
Mikäli asia ei…
Pääsääntöisesti otetaan TET-harjoitteluun oman kunnan opiskelijoita. Yritä päästä harjoitteluun Vantaalle, mutta voit kuitenkin kysyä myös Helsingin kirjastoista jos näin toivot.
Varausmaksu lainassa olevasta aineistosta on Ratamo-kirjastoissa 0.80€. Paikalla olevasta aineistosta tehdyt hyllyvaraukset ovat maksuttomia. Jos aineistoa varataan toisesta Ratamo-kirjastosta, seutulainojen hinta on 2€.
"Kysymykset pääsääntöisesti julkaistaan" on kirjoitettu tarkoituksella jatkoksi tuohon ohjeeseen "Älä kirjoita nimeäsi tai yhteystietojasi kysymystekstin perään" juuri siksi, että jos nimi kirjoitetaan kysymystekstin jälkeen, se saattaa epähuomiossa vastaajalta unohtua sinne ja silloin se näkyy palvelun julkisessa arkistossa. Vastaajillamme on luonnollisesti ohjeet poistaa kaikki sen tapaiset tiedot kysymyksestä, mutta unohduksia saattaa sattua. Yhteystiedoilla on omat kenttänsä kysymyslomakkeessa ja näitä tietoja käytetään vain vastauksen toimittamiseen kysyjälle.
Vastaukset, jotka näkyvät palvelussamme vasemmassa valikossa samoin kuin oikeassa reunassa näkyvät vastaukset, ovat vastauksia, joita olemme palvelussamme lähettäneet.…
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Aineiston hankintaa koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan paikkakunnan kirjastoon. Salon ollessa kyseessä, voit tiedustella asiaa lasten- ja nuortenosaston esimieheltä numerosta 02 778 4958 tai sähköpostitse osoitteesta iina.kaustinen@salo.fi
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto on kattava kokoelma sotahistoriaankin liittyvää kirjallisuutta ja hakuteoksia. Alan asiantuntemusta tarjoavat puolestaan erikoismuseot kuten Sotamuseo http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo , Sotilaslääketieteen museo http://www3.lahti.fi/museot/…
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Kysymyksestä ei voi varmuudella päätellä, kysytäänkö teknistä neuvoa painetun tekstin siirtämisestä tekstinkäsittelyohjelmaan vai juridista neuvoa siihen, saako näin tehdä, joten yritän vastata molempiin.
Tekstintunnistusohjelmat (OCR eli Optical character recognition) perustuvat skannerilla tehdyn kuvan ohjelmalliseen tulkintaan. Monissa kaupallisissa skannereissa on mukana tulevassa ohjelmistossa myös jokin OCR-ohjelma. Ilmainen, mm. Googlen tukema OCR-ohjelma on esimerkiksi Tesseract. Jokaiselle ohjelmistolla on oma tapansa toteuttaa tunnistus, mutta yhteistä niille on, että yleensä tunnistus ei onnistu täydellisesti vaan sitä täytyy oikolukea.
Tekstin kopiointi omaan käyttöön on tekijänoikeuslain mukaan sallittua. Kopioitua tekstiä…
Tammen kultaiset kirjat -sarjaan kuuluu kaksi kuvakirjaa, joissa kuvaillut tuntomerkit yhdistyvät: Esther Wilkin: Vauva kulta sekä Lois Meyer: Tiinan uusi nukke.
Jos kumpikaan näistä ei tule kysymykseen, ehdotan Laura Voipion kuvakirjaa Kerttulin onnennukke (1992), kuvitus Matti Kota. Jouluaiheisessa tarinassa Kerttuli saa nukketohtorilta palkkioksi nuken pelastettuaan pikkuisen hiiren. Toisena vaihtoehtona tarjoan Hannu Mäkelän lastenromaania Satu tytöstä joka etsi onnea (1983), kuvitus Kaarina Kaila. Tarinan päähenkilö on posliininukke.
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Pulttibois oli MTV:n vuosina 1989-1991 tehty sketsisarja, jossa pääosissa esiintyivät Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. Sarjaa on esitetty myös uusintoina. Wikipedia-artikkeli esittelee sarjaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulttibois
Sarjasta on myös monia YouTube-videoita:
https://www.google.com/search?q=pulttibois&rlz=1C1GCEA_enFI817FI817&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwjAu4zXm9fkAhVhAxAIHZDIA1MQ_AUIEygC&biw=1920&bih=969
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
