Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Tuorepuuro sanan ”tuore” viittaa sanana tuoreravintoon toisin sanoen raakaravintoon, josta tuoreravinto on yleisemmin käytetty ilmaus. ”Tuore” sanan merkitys tässä yhteydessä on ”kypsyttämätön tai raaka”. Raakapuuro on kuitenkin Kielikellon sivuston mukaan asiallisempi nimitys kypsentämättömästä puurosta, koska tavallinen puuro mielletään keitetyksi. Näin ”tuore” sanalla voitaisiin viitata esimerkiksi vasta kypsennettyyn puuroon, kuten kirjoititkin kysymyksessäsi. Tässä vielä linkki Kielikellon sivustolle, jossa käsitellään aihetta ”Eräitä sanaongelmia” otsikon alla.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-sanaongelmia-ruokasanoja-suomalaisemmin/
Agenttilaki on Yhdysvaltojen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) eli laki ulkomaalaisista agenteista. Se on luotu alun perin vuonna 1938 Natsi-Saksan propagandan torjumiseksi. LisätietoaU.S. Department of Justice: https://www.justice.gov/nsd-faraForeign Agents Registration Act (FARA): An Overview: https://sgp.fas.org/crs/misc/IF10499.pdfWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Agents_Registration_Act
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11
Sarjan kustantaja Otava vastasi tiedusteluun kolmannen osan ilmestymisestä, että tarkkaa ajankohtaa ei vielä näy, mutta kun aiemmat osat ovat ilmestyneet syksyllä, niin tämänkin kirjan kohdalla asia on luultavasti samalla tavalla.
Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica
Näin lauletaan laulussa "Kun maailma vaikenee":https://www.youtube.com/watch?v=qdEOHFtqKJM&list=OLAK5uy_nfUb7nR2xxCpx_KleZwK4PghxZ49Y-5bo&index=1Tekijäksi on merkitty ProjectInfinityAiMusic, Eetu Kankkunen. Kappale on luotu tekoälyn avulla.
Mielestäni sinun kannattaisi suositella heille sarjakuvia. Perinteiset Asterix, Lucky Luke ja Tintti kiinnostavat varmasti, ja kirjaston sarjakuvahyllyiltä löytyy lisää erilaisia uudempia ja vanhempiakin sarjakuvia. Kokeile myös Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari –kirjoja; sarjakuvamaisuutensa ansiosta ne voisivat vetää poikia lukuharrastuksen pariin.
Urheilusta kiinnostuneet voisivat innostua Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjasta, joka kertoo 19-vuotiaan kiirunalaismaalivahdin NHL-urasta. Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert-sarja on helppotajuista ja aihepiiriltään murrosikäisiä kiinnostavaa. Tony DiTerlizzin ja Holly Blackin fantasiasarja Spiderwickin kronikat koostuu ohkaisista ja kuvia sisältävistä teoksista. Pasi Kiviojan…
Molempien laulujen sanat löytyvät mm. kirjoista Kultainen joululaulukirja, Joulun toivelaulukirja ja Suuri toivelaulukirja : Joululauluja. Näitä joululaulukirjoja löytyy lähes kaikista kirjastoista ja ainakin Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla on yhdet käsikirjastokappaleet aina paikalla.
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Kirjoja, joissa kerrotan vanhuksista löytyy HelMet-järjestelmän kautta hakusanoilla vanhukset kaunokirjallisuus. Työhösi sopivia kirjoja olisivat esim. Saara Finni: Suruvaippa, Anja Kauranen:Ihon aika, Sisko Istanmäki: Yöntähti , Heikki Hietamies: Koiran yö ja Anna Krogeruksen näytelmä Kuin ensimmäistä päivää.
http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pasila) on teokset
Två finskors lustvandringar. 1 : Europa och Afrika åren 1876-77 och 1884
ja
Två finskors lustvandringar. 2 : resor i Orienten
Kirjat voi lainata Pasilan kirjastosta tai ne voi tilata pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) kaupunginkirjastojen kaikkien toimintapisteiden kautta.
Varauksen voi tehdä myös netissä
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole tällä hetkellä skanneria. Lähimmät kirjastot, joissa skannaaminen onnistuu, ovat Lumon kirjasto tai Tikkurilan kirjasto. Henkilökunnalta voit pyytää apua skannaamiseen.
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Kari Pirilä ja Erkki Kivi ovat kirjoittaneet aiheesta kolmiosaisen kirjasarjan Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa Otos (2005), toinen osa Leikkaus (2008) ja kolmas osa Teos (2010). Muita aihetta käsitteleviä kirjoja ovat Markku Pölösen Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita(1990),elokuvan suunnitteluprosessia kuvaava Riina Hyytiän Ennen kuin kamera käy(2004, Jukka Hytösen Kamera käy! (elokuvaohjaaja Kari Sohlbergista)ja Erkki Kiven Kuinka kuvat puhuvat, jonka aiheena on elokuvaääni. Lisäksi Jouko Aaltonen on kirjoittanut dokumenttielokuvan teosta. Myös elokuvakäsikirjoituksen teosta on kirjoja.
Tätä runoteosta ei näytä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Se on kuitenkin saatavissa kaukolainatilauksena esim. Varstokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös tehdä siitä hankintaehdotuksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Paletti on julkaissut vuonna 1961
Pallelta "kirjasen" Sasu Sammakko
ja Mari Laurila on levyttänyt sen
vuonna 1970. Lieneekö kyseessä sama
runo? Mari Laurilan levy on ainakin
teoriassa Vantaan pääkirjaston
musiikkiosastolla, mutta "kirjasta"
en ole saanut paikallistetuksi.
