Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;…
Voisikohan etsimäsi kirjailija olla Marja Kyllönen, jonka esikoisteos 'Lyijyuuma' oli kriitikkojen kiittämä ja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon vuonna 1997? Toinen romaani Kyllöseltä tosiaan ilmestyi 2001, mutta kolmatta kirjaa ei sitten enää julkaistukaan. Kyllönen kertoo kokemuksestaan Nuori Voima -lehden artikkelissa: https://nuorivoima.fi/lue/juttu/kun-kirjailija-katoaa
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses.
Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan
Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com
Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.
Kirjastojen ollessa suljettuina Helmet-kirjastojen lainoja ei voi palauttaa kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta.
Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Länsi oli otollista aluetta rikollisille: siellä oli piilopaikkoja ja "työskentelymahdollisuuksia" - ja laki oli kaukana idässä. Onnenonkijat olivat jo ensimmäisten yrittäjien mukana menneet kaivamaan kultaa. Kun kultakenttien kulta alkoi olla lujemmassa, postirosvous ja kaikenlainen ryöväys alkoivat kehittyä. Pian huomattiin, että kulta juoksee neljällä jalalla karjamailla, joilla miljoonaomaisuudet olivat vapaasti taitavan miehen otettavissa. Ehkä tämä taitava mies aloitti uransa merkitsemällä polttomerkillään joitakin eksyneitä vasikkaraukkoja, mutta pian hänen lihantarpeensa kasvoi ja hänestä tuli pelätty ja halveksittu karjavaras.
Villin lännen karjavarkaat menettelivät saaliinsa kanssa täsmälleen samoin kuin ne, joilta lehmät oli…
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on…
Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-…
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
Jos kyseessä on David Raksinin säveltämä ja samannimisen elokuvan tunnussävelmänäkin käytetty Laura, on sen nuotinnoksia hyvin saatavissa kirjastoissa. Suomeksi kappaleen on esittänyt ainakin Olavi Virta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_(kappale)
Helpoimmin se löytyy Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 12, sekä esimerkiksi seuraavista nuottikirjoista:
The best movie songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2020)
100 years of popular music : 1940s : piano, vocal, guitar. Part one (IMP, 2003)
100 most gorgeous songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
The best movie soundtrack songs ever : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2015)
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/…
Euro korvasin Suomessa markan setelit ja kolikot vasta 2002.
"Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit." Euroopan keskuspankin sivusto
Lottovoitto on siis maksettu vielä markoissa.
Tietoviikon vanhoja numeroita ei ole saatavissa Helmet-kirjastosta. Tietoviikon vanhat numerot vuoteen 2012 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea lukusalissa.
Tietoviikko ja Tietokone -lehdet yhdistyivät 2014. Uuden lehden nimi on Tivi ja sen numerot säilytetään pysyvästi Pasilan kirjastossa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Arvo Koskimaan tango Kesäinen muisto on espajankielisessä versiossa nimeltään Memorias de aquel verano. Espanjankieliset sanat on kirjoittanut Jose Sileoni.
https://finna.fi/Record/fikka.5368966#componentparts
Hei,
Pasilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan kuukauden ja kolme edellistä kuukautta. Näiden lehtien vanhemmat numerot päätyvät paperinkeräykseen. Mikrofilmattuina Pasilan kirjasto säilyttää pysyvästi suurimman osan Helsingissä ilmestyvistä sanomalehdistä.
Helmet / Kaikki
Suomen Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen) -palvelun kautta. Uudemmat sanomalehdet ovat käytettävissä digitoituina kaikissa vapaakappalekirjastoissa.
Sanomalehdet | Kansalliskirjasto
Tässä muutamia muutamia tietoja, jotka Jyväskylä-kokoelmasta vastaava informaatikkomme löysi.
Seinämaalauksen kautta selvisi seuraavaa:
Julkiset taideteokset Jyväskylässä (jkl.fi)
O.H. Wahlström rakennutti talon K.A. Nylundin piirustusten mukaan vuokra-asuintaloksi 1926.
Goodyearin seinämainos, Puistokatu 21
Taiteilija Felix Ojasen vuosien 1929-1930 vaihteessa maalaama Goodyearin mainos on luultavasti Jyväskylän vanhin seinämaalaus. Autonrenkaita mainostava teos paljastui julkisivuremontin yhteydessä 1990-luvulla. Edustavana esimerkkinä oman aikansa mainontatavasta se päätettiin entisöidä. Vuonna 1926 rakennettu talo, jonka seinää maalaus koristaa, on ensimmäinen Puistokadulle rakennettu kerrostalo.
Lähde: Suur-Jyväskylän…
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Veteen liuennut rauta on pelkistyneessä muodossa. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa se hapettuu ja saostuu rautahydroksidiksi. Tätä reaktioita voidaan käyttää hyväksi raudan poistamisessa vedestä.
Lisätietoa raudasta kaivovedessä:
Ympäristö.fi: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_…
Lisätietoa metallien hapettumisesta:
Peda.net: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/k7uo/kemia-79-v1/V/20/mhjp
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus-pelkistysreaktio
