Minna Canthin teoksia on käännetty ainakin ruotsiksi, englanniksi, saksksi, ranskaksi, venäjäksi ja turkiksi.
Projekti Gutenbergin suomalaisilta sivuilta löytyy vain yksi käännös.
Canth kun kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.
http://www.gutenberg.org/browse/authors/c
Tiedossa olevia käännösten käsikirjoituksia
The Workman's Wife (Työmiehen vaimo). Amerikansuomalainen Hilja Karvonen käänsi teoksen vuonna 1987 Reunion of Sisters -symposiumin julkaisua varten. Hanke ei toteutunut. Yksi kappale käännöstä on Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen hallussa.
Sylvi, Agnes & muita Minna Canthin novelleja. Ranskalainen opettaja Gilles Bredeloup on kääntänyt teokset ranskaksi vuosina 1995-97. Käännökset ovat kääntäjän hallussa…
Erittäin hyvä kysymys, johon en valitettavasti löytänyt hyää vastausta. Toivottavasti joku lukijoista voisi kertoa asiasta tarkemmin.
Jalkapallon historia on pitkä ja vaiheikas. Aikaisinta jalkapalloksi tunnistettua peliä pelattiin Kiinassa jo 3.-2. vuosisadalla eaa. Mainintaa kentän koosta ei ole.
https://www.footballhistory.org/
https://www.fifa.com/about-fifa/who-we-are/the-game/index.html
Euroopassa jalkapalloa pelattiin aluksi Laskiais-ajan huvina. Mitään rajattua kenttää, maalia, pelaajien tai pallojen määrää ei välttämättä ollut.
Pelit saattoivat alkaa kahden kylän välistä maantieltä ja edetä yhtenä mellakkana toisen kylän alueelle. Jalkapalloa pelattiin myös kaupunkien toreilla ja kaduilla, ilman kummenpaa kenttää.…
Hannu Tarmion toimittama "Sanankäytön pikkujättiläinen" määrittelee
tiedotteen seuraavasti:
"Tiedote saattaa jonkin ajankohtaisen asian - yleensä yhden ainoan rajatun tiedon - valitun kohderyhmän tietoon. Tiedotteiksi voidaan lukea myös erilaiset ilmoitukset, kuulutukset, mainokset jne. Yhteistä näille kaikille on pyrkimys tehokkaaseen tiedonvälitykseen, sanoman perillemenon varmistamiseen. Tämän vuoksi tiedote pyritään laatimaan helposti ymmärrettäväksi ja yksiselitteiseksi."
Irma Revon ja Tahvo Nuutisen "Aikuisten viestintätaito" sanoo:
"Kirjalliset tiedotteet sopivat silloin, kun tiedotettava asia on ajankohtainen ja tietylle kohderyhmälle tarkoitettu. Aikatauluista, toimintaohjeista ja tapahtumista kerrotaan tiedotteilla. Kokouskutsut…
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmasta löytyy useampiakin Myrskyluodon Maija- nuotteja. Niitä voi hakea HelMet-tietokannasta www.helmet.fi seuraavalla tavalla: Teoksen nimi- hakulaatikkoon kirjoitetaan Myrskyluodon Maija, klikataan hiirellä kuvaketta Hae, kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua valitaan aineistotyypiksi Nuotti. Näin löytyy 10 nuottia. Kunkin alleviivattua nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjaston kokoelmassa kyseistä nuottia on ja onko se mahdollisesti hyllyssä.
Uusin koko Tampereen aluetta ja eri historiallisia aikakausia käsittelevä kaupunkihistoria on ilmestynyt vv. 1979-1992, enkä löytänyt sitä enää kirjakauppojen Internet-sivuilta myytävien kirjojen joukosta. Kirja on lainattavissa kirjastostamme. Sen voi tilata myös kaukolainaksi muualle Suomeen, mikäli omassa lähikirjastossanne ei ole kyseistä teosta.
Tampereen historia: 1 : Vaiheet ennen 1840-lukua / Lauri Santamäki…et al. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1988. - 951-9430-25-3.
Tampereen historia: 2 : 1840-luvulta vuoteen 1905 / Viljo Rasila. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1984. - 951-9430-11-3
Tampereen historia 3 : Vuodesta 1905 vuoteen 1945 / Eino Jutikkala. - Tampereen kaupunki, 1979. - 951-9430-01-6
Tampereen historia . 4 : Vuodesta…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teosta Juhannustanssit ei ole käännetty englanniksi.
Linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Rekrytoinnissa ilmenevän kuntakohtaisen vaihtelun vuoksi voin vastata kysymykseesi vain yleisellä tasolla.
Nykyisen kirjastolain (2017) puitteissa kirjasto- ja informaatioalan opinnot eivät enää ole välttämätön kelpoisuusehto palkkauksessa.
Laki sanoo kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä seuraavaa: yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kirjastolaki asettaa minimitason, jonka pohjalta kunkin tehtävän kelpoisuusvaatimusten määrittely jää kirjastoja ylläpitävien kuntien vastuulle.
Osan kirjastojen henkilökunnasta pitää siis olla…
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Kreatiinilla tarkoitetaan yleensä kreatiinimonohydraattia. Sitä syntetisoituu elimistössä, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lisäravinteena. Duodecim-lehden artikkelin mukaan kreatiinin käytöllä lihaskuntoharjoittelun yhteydessä voidaan lisätä merkittävästi maksimivoimaa, lihasmassaa ja rasvattoman kudoksen massaa ja parantaa sprinttisuorituksia. Tutkimuksissa lihasvoiman on havaittu lisääntyvän keskimäärin 8 prosenttiyksikköä ja suorituskyvyn 14 prosenttiyksikköä. Lihastohtorina tunnetun Juha Hulmin blogitekstissä kerrotaan, että kuntosaliharjoittelussa kreatiinin hyöty kuukauden käytön jälkeen on 1-2 toistoa lisää per sarja.
Kreatiinitaso palautuu normaaliksi n. kuukauden kuluttua käytön lopettamisesta. Kreatiini sitoo nestettä…
Painetuista lähteistä ei löytynyt tietoja Pentikin astiastojen hinnoista. Kirjoissa: Helanderillla huudettua 2001-2003 ei ollut Pentikin tuotteita. Pentik-yhtiön kotisivulla on esitelty vain myynnissä olevia tuotteita.
Hinnan selvittämiseksi täytyisi varmaan käydä Pentikin liikkeessä tiedustelemassa asiaa tai jonkin antiikki- tai vanhojen tavaroiden liikkeen asiantuntijalta.
Matilda (Tilly) Soldan oli syntynyt 16.2.1873 ja hän kuoli 6.9.1931. Tiedot ovat peräisin Tuula Levon todellisuuspohjaisesta romaanista ”Neiti Soldan” (Otava, v. 2000) ja Järvenpään taide-museosta.
Nils Björn (Nisse) Soldan oli syntynyt 6.10.1902 ja hän kuoli 9.9.1953. Lisätietoja hänestä löytyy Suomen Kansallisbiografian osasta 9 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. 2007) ja Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Soldan .
Matti Yrjänä Joensuun kirjassa ”Harjunpää ja rakkauden nälkä” tapahtuu pankkiryöstö Museokatu 18:ssa Helsingissä. Helsinki-aiheisia kirjoja voi etsiä Tarinoiden Helsinki –sivustolta esim. kadunnimen perusteella: ’selaa paikkoja’ – ’kirjoita osoite’. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ .
Jatkossa kannattaa…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiia on Virosta meille tullut Dorotean lyhentymä. Dorotea puolestaan on kreik. Jumalan lahja ja kolmen katolisen pyhimyksen nimi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiian Concordiaan sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei ole.
Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka on muinaisskandinaavinen nimi. Sigridin alkuosa merkitsee voittoa ja jälkiosa kaunista tai ratsastajatarta, siis voittoisa kaunotar tai voittoisa ratsastajatar.
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Sanonta on kansainvälinen. Englanniksi sanonta kuuluu "The shoemakers children always go barefoot." Merkitys: "One often neglects those closest to oneself" eli "ihminen usein laiminlyö läheisimpänsä". Sanonta on kuvaava, ehkä siksi niin levinnyt ja säilynyt.
https://www.wordsense.eu/the_shoemaker%27s_children_go_barefoot/
Englannin kielen varhaisin versio tästä sanonnasta on John Heywoodin kirjassa Book of proverbs (1546). Se löytyy myös Robert Burtonin teoksesta The anatomy of melancholy (1621).
https://www.bookbrowse.com/expressions/detail/index.cfm/expression_numb…
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset…
Kirjallisuutta narsismista
Crompton, Simon: Rakastuin narsistiin. Helsinki : Minerva ; Jyväskylä, 2009 ISBN 978-952-492-234-0 (sid.)
Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. Helsinki : Love kirjat, 1993 ISBN 951-8978-24-7 (sid.)
Hotchkiss, Sandy: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä. Helsinki : Basam books, 2005 ISBN 952-5534-11-1 (nid.)
Myllärniemi, Jorma: Narsismi : vamma ja voimavara. Helsinki : Kirjapaja, 2006 ISBN 978-951-607-379-1 (sid.)
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli : kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kauniainen : Perussanoma, 2007 ISBN 978-951-888-464-7 (nid.)
Kirjallisuutta psykopatiasta
Babiak, Paul: Käärmeet liituraidassa : psykopaatit työelämässä. Helsinki : Koobra, 2007 ISBN 978-952-92-2839-3 (sid.)…
