Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (…
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Laulu on Kari Tuomisaaren säveltämä ja sanoittama "Bzzz bzzz bzzz" (tai "Bzzz-bzzz-bzzz"), jonka on levyttänyt Pirkko Mannola. Laulu alkaa: "Eilen satoi räntää, kun menin nukkumaan. Tuskin jaksoi häntää nostaa kissakaan."
Pirkko Mannolan esitys YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=A-CafRzKhOE
Mikäli nuo numerot 193 ja 195 viittaavat ompelukoneen sarjanumeroihin, Sewing Online -verkkokaupasta voi tilata maksua vastaan eri ompelukonemerkkien, myös Pfaffin ohjekirjoja pdf-muodossa https://www.sewingonline.co.uk/library/PFAFF-191-196-591-596.html
Sewing Online https://www.sewingonline.co.uk/
Hei
Little Eva levytti laulun vuonna 1962 ja Kylie Minogue vasta vuonna 1987. Tästä löydät listan muistakin artisteista, jotka ovat tehneet version kyseisestä laulusta: https://secondhandsongs.com/performance/1374
Täältä löydät lisää tietoa laulusta: https://www.songfacts.com/facts/little-eva/the-loco-motion
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www…
Wikipediaan joudun tässä vastauksessa nyt tyytymään.
Asser Stenbäck (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asser_Stenb%C3%A4ck)
"Hesperian sairaalan johtavana ylilääkärinä 1957–1965"
Carl-August Borgström (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-August_Borgstr%C3%B6m)
"Hesperian sairaalan apulaisylilääkärinä 1952–1961 ja ylilääkärinä 1961–1975"
Tiedot löydetty läpikäymällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_psykiatrit
Hesperian sairaala on perustettu 50-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä ja sairaalarakennus on valmistunut 1962. (https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf ja https://fi.wikipedia.org/wiki/HYKS_Psykiatriakeskus)
Tarkempia tietoja…
Voit hakea kirjastosi lehtiä ja tehdä niistä varauksia Kirkes-kirjastojen yhteisessä verkkokirjastossa: https://kirkes.finna.fi/
Kirjaudu sisään palveluun ohjeen mukaan ja etsi haluamasi lehti lehden nimellä tai aiheella. Klikkaamalla hakutuloksessa otsikkoa näet mitä numeroita lehdestä kirjastollasi on ja voit varata niitä.
Epäselvissä asioissa kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Yhteystiedot: https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85098
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961 on kuvaaja, jossa on esitetty keskilämpötilojen poikkeamat vuosien1991-2020 keskiarvosta.
Valitse paikkakunnaksi Kokkola ja jaksoksi vuosi. Pitkän ajan keskiarvo vertailujaksolta 1991–2020 on 4,3 °C.
Yksittäisen vuoden arvon saat viemällä hiiren kyseisen vuoden kohdalle. Vuoden 1993 keskilämpötila Kokkolassa oli 3,6 °C ja vuoden 2023 keskilämpötila oli 4,2 °C. Näinä vuosina nousu keskilämpötilassa oli siis 0,6 °C.
Kuvaajasta näkee, että vuodesta 2005 lähtien vuoden keskilämpötilan poikkeama on ollut Kokkolassa pääsääntöisesti lämpimän puolella, kun siihen saakka poikkeama oli useimmiten miinuksen puolella.
Muita mielenkiintoisia…
Peter Hunnamin kirjassa Akvaariotieto (1982) neuvotaan olemaan varovainen, kun käsittelee akvaariokaloja. Kalojen ihon pinnassa on herkästi vahingoittuva limakalvo, joka suojaa kaloja tautitartunnoilta. Iho ja limakalvo voivat vaurioitua kalaa käsiteltäessä tai pyydystäessä, jos kala vaikkapa törmää akvaariossa johonkin esteeseen. Akvaariokalojen pyydystysyritykset ja niiden nostaminen kuiville joko kädessä tai haavissa eivät välttämättä saa aikaan näkyviä vaurioita, mutta ne aiheuttavat kaloille stressiä, mikä taas heikentää vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan. Kirjassa neuvotaan myös hoitamaan akvaariota puhtain käsin, ettei akvaarioon ja kaloihin pääse taudinaiheuttajia.Verkosta ja sosiaalisesta mediasta löytyy videoita, joissa…
Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee…
Hei ja kiitos kysymyksestä!Pääasiassa kirjastovirkailijan työhön kuuluu asiakaspalvelua kirjaston aukioloaikoina ja voittopuolisesti se sisältää vuoroja myös viikonloppuisin ja iltaisin. Ilta- ja viikonloppuvuorot sisältävät kirjaston sulkemisen, joten ilta- ja viikonloppuvuorot kestävät hiukan pidempään kuin mitä kirjasto on auki.Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan ole auki viikonloppuisin tai viikonloppuisin kirjastossa ei ole palvelua, aukiolo voidaan hoitaa omatoimikäytöllä. Näin työvuoroja ei ole, ellei niitä tehdä jossain toisessa saman kunnan yksikössä.Kirjastovirkailijalla voi olla myös erityistehtäviä, joita ei hoideta iltavuoroissa tai viikonlopuissa. Nämä ovat hyvin kirjastokohtaisia ja riippuvat paljon kirjastosta, yleinen vai…
Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
