Hei,
saat sähköpostiisi eräpäivämuistutuksen lainoistasi kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja salasanalla omiin tietoihisi kirjaston sivuilla. Sivuilla voit valita ilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Ilmoitukseen kannattaa valita ilmoitus eräpäivästä kolme päivää ennen lähestyvää eräpäivää. Halutessasi voit myös pyytää kirjastovirkailijoita laittamaan eräpäivämuistutuksen tietoihisi.
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille…
Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Uneksimasi kirja saattaisi olla Olli Jalosen 813-sivuinen Yksityiset tähtitaivaat (Otava, 1999). Trilogia-ajatuksesi voisi olla peräisin siitä, että kirja on kolmen aikaisemmin julkaistun Jalosen romaanin - Johan ja Johan (1989), Isäksi ja tyttäreksi (1990) sekä Elämä, ja elämä (1992) - uudelleen järjestetty ja laajennettu laitos.
"Ajan kristalleja on kaksitoista. En minä niihin usko, eivät ne ole muuta kuin tavallisia päiviä vaan.
Niistä on alettu puhua vuosituhannen vaihtuessa ja niihin kahteentoista päivään on ennustettu tulevaksi vaikka mitä, kruunupäitten häitä ja salamurhia, maanjäristyksiä ja ikuista rauhaa, mutta sitten kun ensimmäinen niistä on mennyt ohi tammikuun kahdentenakymmenentenä vuonna 2001 ja toinen…
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja…
Polkupyöräilyn hauskuutta julistavan Rullaan-kappaleen julkaisi v. 2002 Kapteeni Ä-ni, jossa vaikuttivat artistit Nopsajalka ja Jukka Poika sekä tuottaja Bommitommi. Jukka Pojan ja Jenkkarekka-yhtyeen tulkinta kappaleesta tuli pari vuotta myöhemmin.
Kapteeni Ä-nen vuoden 2002 cd-singlellä oli Rullaan-kappaleesta myös "Bommitommi remix" eli Bommitommin (Tommi Tikkanen) muokaama pitempi versio. Tämä voisi olla radioissa soinut kappale. Bommitommi remixiä ei löydy Spotifysta eikä Youtubesta, mutta esim. Yleisradion levystössä se on.
https://www.discogs.com/Kapteeni-%C3%84-ni-Rullaan/release/365106
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=bommitommi&id=9126f05d-4aaf-…
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä…
Kirjastojen ollessa suljettuina Helmet-kirjastojen lainoja ei voi palauttaa kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta.
Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.
Kirjasto ei myy poistokirjoja suoraan yksityishenkilöille. Isompia poistokirjamarkkinoita on harvoin (yleensä Taiteiden yönä), mutta poistokirjoja on jatkuvasti myytävänä eri osastoilla myyntikärryissä. Esimerkiksi tieto-osaston myytävät poistokirjat löytyvät neuvontatiskin vierestä filosofia ja psykologia -hyllyjen yhteydestä.
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista:
Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen)
Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski)
Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen
Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen)
Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä
Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta
löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945
Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -…
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND…
