Alla aiheeseen sopivaa kaunokirjallisuutta:
Aakko, Emilia: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2466827
Colfer, Eoin: Tohtori Anna-Liisa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248900
Karsikas, Ilja: Amos ja sukupuu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2286472
Sumanen, Nadja: Rambo https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2202813 (nuortenkirja, sopii myös hieman vanhemmille lapsille)
Tässä vielä muutama, valitettavasti hieman vanhempi teos, jotka on tehty mielenterveys-/lastensuojeluyhdistysten toimesta :
Holmberg, Tiina: Kun maasta sataa vettä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1619664 (Pesäpuu ry,…
Kyseessä voisi olla François Ozonin elokuva Aika lähteä (Le Temps Qui Reste, 2005), joka on esitetty Yle Teemalla ainakin vuonna 2012. Ylen sivuilla elokuvaa luonnehditaan seuraavasti:
"Ranskalaisen François Ozonin ohjaama elokuva kertoo nuoren miehen viimeisistä päivistä. 31-vuotias menestyvä valokuvaaja Romain saa tietää olevansa parantumattomasti sairas: elinaikaa on jäljellä enää muutama kuukausi. Romain ei kerro sairaudesta läheisilleen, isoäitiä lukuun ottamatta. Kaunis ja lahjakas Romain on tottunut toisten ihailuun sekä saamaan anteeksi toilailut ja tökerön käytöksen. Kuoleman läheisyydessä hän ei tee parannusta, mutta täysin yllättävä kohtaaminen tarjoilijattaren kanssa johtaa hänet elämänsä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen pintaa…
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti
Yölinnun levyttämän laulun sävelsi Matti Mikkola ja sanoitti Mikko Karjalainen. Kansalliskirjaston tietokannan perusteella näyttää, että laulusta ei ole julkaistu nuottia. Netistä löyvyy kuitenkin epävirallisia sointukarttoja, jos sellaisesta olisi apua; esimerkiksi tämä.
Lisensiaatintutkinto perustettiin vuonna 1954 Helsingin yliopistossa ja otettiin käyttöön myös muissa korkeakouluissa vapaaehtoisena välitutkintona. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintyö sekä muita opintoja. Tietoa siitä, millainen ajallinen ero lisensiaatin ja tohtorin tutkinnoilla keskimäärin on ollut en löytänyt. Päätoimisen opiskelijan on nykyään mahdollista suorittaa tohtorin tutkinto noin neljässä vuodessa. Helsingin yliopiston sivujen mukaan lisensiaatintutkinto suoritetaan nykyään tyypillisesti silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.
Tilastokeskuksen sivuilla on mahdollista hakea tilastoja suoritetuista…
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Jos pidät Ann-Christin Antellin teoksista, varsin luonteva paikka etsiä samankaltaisia kokemuksia on kääntyä Kaari Utrion sekä Pirjo Tuomisen laajojen tuotantojen pariin, jotka usein sijoittuvat 1300-1900 -lukujen välille Suomeen tai sen lähialueille. Antell edustaa monella tavalla samaa historiallisen romaanin lajia Utrion ja Tuomisen kanssa ja on varmasti myös saanut jälkimmäisiltä tyylilajin kotimaisilta jättiläisiltä merkittäviä vaikutteita. Kaari Utrion esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124Pirjo Tuomisen esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912973059Jos nimenomaan Turku kiinnostaa sinua…
Vesimittarit syövät pääsääntöisesti ötököitä. Löysin kuitenkin tieteellisen julkaisun, joka raportoi vesimittarien syövän ajoittain sammakon kutua; artikkeli arvelee, että tähän vaikuttavia tekjiöitä ovat muun muassa sammakoiden ja vesimittarien määrä alueella, vesistön tyyppi, sekä se, kuinka päällekkäisiä sammakoiden ja vesimittarien fenologiat - eli vuosisyklit - ovat.Lähde:Watanebe et. al. (2020): Predation of frog eggs by the water strider Gerris latiabdominis Miyamoto. Entomological Science 23(1)
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin viidennestä runosta Little Gidding seuraavasti:"Siinä on loppu mistä me lähdemme matkaan."Juha Silvon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin:"Lopusta me aloitamme."T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettiä ja muita runoa (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Sinikka Kallio-Visapää et al., 1972, s. 176)T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 1979, s. 83)
Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan…
Verkosta löytyvien runon suomenkielisten toistumien yhdenmukaisuus viittaa yhteiseen alkuperäislähteeseen, mutta valitettavasti en sitä enkä suomentajan nimeä onnistunut jäljittämään.Runon englanninkielinen alkuperäisversio on amerikkalaisen kirjailijan Elliott Arnoldin romaanista Blood brother (1947). Tunnetuksi sitä on tehnyt etenkin kirjan pohjalta tehty elokuva Katkaistu nuoli (Broken arrow, 1950), jossa se esiintyy hieman romaanitekstistä poikkeavassa muodossa. Apasseilla on keskeinen osa kirjassa ja elokuvassa, mutta muuten runolla ei ole mitään tekemistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa – se on puhtaasti Arnoldin mielikuvituksen tuotetta. Pari hänen romaaneistaan on suomennettu, ei kuitenkaan Blood brotheria.The…
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Ensisijaisesti osoitetietoja kannattaa etsiä väestötietojärjestelmästä. Omat tiedot pääsee näkemään kirjautumalla Suomi.fi -verkkopalvelun Henkilötiedot -sivulle. Väestötietojärjestelmään on tallennettu vain kaikki ne osoitteet, joista on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastoon, joten osoitetiedoissa voi olla puutteita. Lähde ja lisätietojaDVV: Tarkasta omat henkilötietosi https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi
"Nukkuneen rukous on käytetty vertaus sellaisesta joka unehtuu, sammuu, raukeaa, nököttää, loppuu, katkeaa tai on hiljainen" (Sakari Virkkunen, Suomalainen fraasisanakirja). Sanonta perustunee vanhaan suomalaiseen sananlaskuun "Vaipuu niinkuin nukkuneen rukous" (Matti Kuusi, Vanhan kansan sananlaskuviisaus).
Et tarkentanut tilannetta, joten en nyt tiedä tarkoitatko sitä, että kirjaa ei löydy hyllystä vaikka tietokannan mukaan sen pitäisi olla paikalla, vai sitä, että teosta ei löydy kirjaston tietokannasta lainkaan. Koetan ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet, joka tapauksessa on parasta kääntyä tietopalvelun puoleen, jossa tarkistetaan onko kirjaa lainkaan olemassa kirjastossa vai onko se vain lainassa tai esimerkiksi varastossa, josta se on henkilökunnan noudettava. Jos kirja on lainassa tai saatavilla toisesta kimpan kirjastosta siihen voi tehdä varauksen. Jos teosta ei ole kirjaston tai edes kimppakirjastojen kokoelmissa voit jättää tietopalveluun pyynnön sen tilaamisesta muualta Suomesta. Kaukopalvelu on kuitenkin maksullista, mutta…
