Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia esimerkiksi Juliusz Machulskin ohjaama satiirinen elokuva "Sulatetut miehet" (alkup. Seksmisja, engl. Sexmission) vuodelta 1984.
Kyseinen elokuva on näytetty Suomessa (Yle TV2) helmikuussa 1986.
Muita kuvaukseen ainakin osittain sopivia puolalaisia elokuvia voisivat olla esimerkiksi "Venus on vaiti" (1960) sekä "On the Silver Globe" (Na srebrnym globie, 1988).
Puolalaiset scifi-elokuvat sisälsivät toisinaan neuvostojärjestelmän kritiikkiä, minkä johdosta ne saattoivat herättää huomiota myös länsimaissa.
Metsäjänis on Keski-Suomen maakuntanisäkäs Keski-Suomen liiton mukaan.
Maakuntaeläinten valinnasta en löytänyt tietoa, ja muutamalta maakunnalta sellainen puuttuukin. Nimikkoeläinten valinta perustunee kuntien ja maakuntien omaan nimitysintoon. Muita nimikkolajeja on aikanaan valittu äänestyksin, esim. maakuntalinnut vuonna 1985.
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,…
Voisikohan kyseessä olla novelli "Suuri pää", joka löytyy Huovisen novellikokoelmasta Lyhyet erikoiset (WSOY, 1967, useita uusia painoksia). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Joki-kirjastojen verkkokirjastosta: Selaa luetteloa | Joki-kirjastot (finna.fi)
Voisiko kyseessä olla Mary Nortonin kirja Kätkijät? Tosin kätkijät ovat peukaloisia, jotka asuvat keittiön lattian alla. Linkki Wikipedia Linkki Risingshadow
Vaikuttava hissillä pakenija/kulkija oli 1960-luvulla agentti 86. Kirjat tosin julkaistiin vasta 1970. Linkki Iltalehti 21.1.2018 Linkki Kirjasampo.
Mitä todennäköisimmin erilaisia hyönteisiä löytää jokseenkin kaikista hedelmistä, marjoista ja vihanneksista – varsinkin, jos tosissaan etsimään rupeaa. Suosittua #strawberrybugs-videohaastetta kommentoinut hyönteistutkija, professori Greg Loeb Cornellin yliopistosta onkin todennut, että jos syö tuoretuotteita, syö myös ötököitä: "Hedelmissä on eliöitä, ja vaikka se tekeekin ihmisten olon epämukavaksi, se ei vahingoita ketään. Noiden ötököiden syöminen ei sairastuta."Mansikoista paljastuneista hyönteisistä useimmat elävät niiden pinnalla. Itse mansikoihin ne päätyvät tavallisimmin kuljetuksen aikana. Loebin mukaan tavallinen vesi riittää hedelmien, marjojen ja vihannesten puhdistamiseen mainiosti. Huuhtelun jälkeen jäljelle jäävät…
Kyllä looseilla on omat nimensä. Suomessa toimii yli 170 loosia. Niistä vanhimmat ovat Suomen Looshi No 1, Tammer Looshi No 2 ja Phoenix Looshi No 3 (Turussa).Lähteet:Peltonen, Matti - Hjelt, Martti : Vapaamuurarius Suomessa. Suomen suurloosi ry. 1984.Kuninkaantien kiltaVapaamuurarit Suomessa - Suomen suurloosiHelsingin kaupungin historia - vapaamuurarien Helsinki
Virren Valmistu, Herran kansa sanat löydät tältä sivulta: https://virsikirja.fi/virsi-7-valmistu-herran-kansa/ LähdeWikipedia: Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_evankelis-luterilaisen_ki…
Hei,Kyseessä on varmaan Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmä "Onko Kongossa tiikereitä?"Näytelmä kirjoitettu 1986, kaksi miesroolia ja teemana AIDS, joten hyvin täsmää.
Hei,Tähän vastaa parhaiten Traficomin Henkilöliikennetutkimus, jonka uusin versio on vuodelta 2023https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/HLT_syksy2023_raportti.pdfJos raportissa ei ole jotain tiettyä tietoa, se pitää todennäköisesti hakea ja laskea eli tilastoista, mihin meidän resurssimme eivät riitä.Tämän sivuston mukaan autossa on Euroopassa keskimäärin 1,6 matkustajaa (Suomessa ehkä hieman tämän alle) https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20190313STO31218/autojen-hiilidioksidipaastot-tietoa-ja-tilastoja Tämän lähteen mukaan https://www.aut.fi/tilastot/liikennesuoritteet hekilöautolla ajettiin 2018 keskimäärin 13794 km (mikä ei linene merkittävästi muiuttunut sen jälkeeen). Päivää kohden tästä…
50 000 mk vuodelta 1936 on tämän vuoden euroissa 22668,72 e. Rahan arvon vaihtelua voi laskea Rahamuseon sivuilta löytyvällä laskurilla: https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
HelMetin hakutuloksissa ei näy aineiston sijaintia silloin, kun kyseistä aineistoa joko ei lainkaan (vielä tai enää) ole kirjastoissa, eikä myöskään, jos aineiston nidetiedot jostakin käytännön syystä on peitetty näkyvistä.
Mainitsemasi levyn kohdalla on kysymys jälkimmäisestä tapauksesta: levyä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale, ja se on tällä hetkellä korjattavana. Jotta levyyn ei tarttuisi varauksia sillä aikaa kun sitä korjataan, se on piilotettu näkyvistä. Levy sijaitsee Tikkurilan musiikkivarastossa; voit ottaa Tikkurilan kirjaston kautta yhteyttä sinne, jos levy mielestäsi on jo kovinkin pitkään ollut samassa tilassa. Kun levy on saatu korjatuksi (jos se onnistuu), se varmastikin tulee taas näkyville HelMetin…
Cd-levyä kyseisestä kappaleesta ei kirjastoista löytynyt, mutta Liisa Tavin Palavat ikkunat löytyisi vinyylinä Myllykosken kirjastosta. Levyn voi lainata/varata sieltä ja digitoida cd muotoon esim. Kotkan pääkirjastossa.
Citykaneista kertoo Wikipedia näin:
"Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty riistaeläimeksi,[15] jota saa metsästää 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.[16] Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3 900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1 200 kaniin vuodessa.[17]
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.[18] Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu Stara.[7] Staran projektipäällikön mukaan…
