Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Rauhaa ajavien järjestöjen kattojärjestö on Rauhanliitto, johon kuuluu 16 suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliittoon ei voi henkilöjäsenenä liittyä, mutta voit etsiä itsellesi sopivaa järjestöä liittoon kuuluvista järjestöistä. Listauksen liiton jäsenistä löydät Rauhanliiton sivuilta.
Esimerkiksi Suomen Sadankomitea ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka jäseneksi voi liittyä. Sadankomitean sivuilla järjestöä esitellään seuraavasti: Sadankomitea on antimilitaristinen ja pasifistinen, puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille.
Rauhanliiton verkkosivut: https://…
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla…
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa…
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Tietoja kuolleista on kerätty Suomessa ensinnä kirkonkirjoihin. Osa kirkonkirjoista on tuhoutunut, mutta esim. HisKi-tietokannan haudatuista voi hakea tietoa eri seurakunnista. Alle 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja sieltä ei löydy, sillä Evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen suosituksen mukaan tutkijoita ei pitäisi päästää tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.
Kuolleiden luetteloita vuodesta 1936 alkaen on laadittu Tilastollisessa päätoimistossa. Kansallisarkistosta löytyvät vanhimmat julkisina aineistoina:
Vuodet 1936-1965 ja vuodet 1966-1980. Jälkimmäinen on…
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www.…
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Kahdelle lauluäänelle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia voit etsiä asiasanalla duetot esimerkiksi Finna-hakupalvelusta. Voit tarkentaa hakua luokalla (78.33*) ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotin. Hakutulokseen voi tulla sekä säestyksellisiä että säestyksettömiä nuotteja. Hakutulosta voit rajata myös kielen mukaan ja järjestää esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan. Laulujen aiheiden perusteella hakua ei voi tehdä.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiYKL (= Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä):https://finto.fi/ykl/fi Duettoja tai kaksiäänisiä sovituksia, joiden sanoituksissa vesi jollakin tavalla mainitaan, sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Carmina. 1 : 2-äänisiä lauluja koulujen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroja…
Voisiko kyseessä olla kirjailija Nelli Hietalan kirjasarjasta, jonka päähenkilö on Miia Martikainen. Kirjasarjassa on neljä osaa: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Kenen joukossa seisot Miia Martikainen, Elämää eteisessä Miia Martikainen, Sisar hento, Martikainen. Kirjat kertovat lukiossa olevasta Miiasta ja hänen seikkailuistaan. Kolmannessa kirjassa, Elämää eteisessä, Miia Martikainen, on mukana Eduardo niminen poika. Voit lukea lisää kirjasta täältä: https://lukufiilis.fi/kirja-arviot/erilainen-lukukokemus/ ja tässä kuva sarjan ensimmäisestä kirjasta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Voit varata Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta seuraavia esineitä: askelmittari, kantele, kaukoputki, kiikari, kitara (akustinen), kompassi, käsipainot, kävelysauvat, perhoshaavi, pohjaeläinhaavi, roskanpoimija, sateenvarjo, suurennuslasi, trangia ja ukulele. Voit varata soittamalla asiakaspalveluun (puh. 03 621 2612) tai kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa Vanamokirjastot.fi. Klikkaa oikeasta yläkulmasta "Kirjaudu sisään" ja hae esineen nimellä se esille. Klikkaa sitten "Tee varaus" ja määrittele se kirjasto, mistä haluat esineen noutaa ja klikkaa vielä kerran "Tee varaus". Kirjasto ilmoittaa sinulle sitten kun voit noutaa varauksen. Varauksen ilmoitustapa on se, minkä olet määritellyt, kun olet hakenut kirjastokorttia.…
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä…
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/…
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
