Valitettavasti etsimäsi runon kirjoittajasta ei löydy tietoja. Siitäkään ei ole mitään viitteitä, että kyseessä olisi Saima Harmajan runo, vaikka netissä joissakin yhteyksissä näin kerrotaan.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ammattitaitomme ei riitä tietotekniikan kanssa opastamiseen tällä tasolla.
Nämä englanninkieliset artikkelit opastavat yleisesti, miten vanhemmat pelit voi saada toimimaan uudemmalla Windowsilla:
https://uk.pcmag.com/pc-games/146890/dos-amiga-ibm-pc-4-ways-to-run-old…
https://www.techradar.com/how-to/how-to-run-your-old-pc-games-on-window…
Voit myös kysyä tarkempaa neuvoa jostakin aiheeseen keskittyneestä nettiyhteisöstä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi AfterDawn-foorumi tai Facebookin Retrotietokoneet ja -pelit -ryhmä, tai englanniksi Reddit-palvelun keskustelualue r/pcgaming.
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön.…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tanskalaissarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-…
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri…
Voisiko kyseessä olla kirjailija Nelli Hietalan kirjasarjasta, jonka päähenkilö on Miia Martikainen. Kirjasarjassa on neljä osaa: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Kenen joukossa seisot Miia Martikainen, Elämää eteisessä Miia Martikainen, Sisar hento, Martikainen. Kirjat kertovat lukiossa olevasta Miiasta ja hänen seikkailuistaan. Kolmannessa kirjassa, Elämää eteisessä, Miia Martikainen, on mukana Eduardo niminen poika. Voit lukea lisää kirjasta täältä: https://lukufiilis.fi/kirja-arviot/erilainen-lukukokemus/ ja tässä kuva sarjan ensimmäisestä kirjasta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin.…
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Luultavasti Berit & Dallapé -levyllä (1977) ja siihen sisältyneessä "Jimmy banjoaan hän soittaa" -kappaleessa soitti banjosoolon Ingmar Englund, joka oli Dallapén 1970-luvun levytysten vakituinen vierailija banjoineen.
Lähde: Marko Tikka & Toivo Tamminen, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925-2010. SKS, 2011.
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta…
Kuvakirjoja, joissa on aiheena toisen vanhemman muuttaminen ulkomaille, löytyy varsin vähän. Sen sijaan ikävästä, erossa olemisesta, kaipauksesta ja vanhempien avioerosta löytyy runsaasti kuvakirjoja. Tähän on poimittu muutamia, jotka saattaisivat sopia.
- Katri Tapolan kuvakirjassa Siinä sinä olet isä on muuttanut ulkomaille töihin. Kirjassa käsitellään lapsen kaipausta ja vanhemman poissaoloa.
- Anne Boothin Lähetän sinulle haleja -kirjan kuvauksen mukaan "kirja lohduttaa kaipaavaa sydäntä ja koskettaa kaikkia, jotka joutuvat olemaan erossa omasta rakkaastaan."
- Hannamari Ruohosen Kadonnut äiti -kuvakirjaa kuvaillaan näin: "Liikuttava, hellä ja lämpimän värikylläinen kuvakirja kertoo pienen lapsen…
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Finna.fi haulla löytyvät mm. seuraavat teokset:Reed, David: Anna (1979)Heiskanen, Tarja: Särkynyt sydän : omainen ja itsemurha (1996)Teinilä, Mari: Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (2006)Uusitalo, Tuula: Yli mahdottoman : itsemurha ja läheinen (2007)Lintunen, Martti: Älä yritä unohtaa (2010)Ahvenjärvi, Riitta: Lohtua yli pimeän : itsemurhan tehneen läheiselle (2023)
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota)
Pienille suunnatuissa, ihmiskehoa käsittelevissä kirjoissa tämä aihe näyttää tosiaan jäävän katveeseen. Anna Fisken kirja Kuinka vauvoja tehdään? (Otava 2020) voisi olla hyödyllinen. Se on kokonaisuutena ehkä suunnattu muutamaa vuotta vanhemmille lapsille, mutta sitä voisi lukea soveltuvin osin nyt kiinnostavista aiheista.
