Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
Kirjailija ei ole halunnut kertoa julkisuudessa laajasti lapsuudestaan.
Kirjasammosta löytyy lyhyt elämakerta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Åsa Stenwallin teos Den förvirrade äventyraren : hur pojkar blir män i nyare finlandssvensk litteratur voisi valottaa myös kirjailijan varhaisvaiheita.
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx
Ikävä kyllä emme löytäneet nimityksiä kysymillesi runomuodoille. Mm. Jyväskylän lukion kurssisivustolta löytyy runomittojen esittelyä, ja myös Wikipedia-artikkeli esittelee mittoja:
https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/kurssituops/aidinkieli/kkjt/%C3%A4i3-puul/verkko3-2/etusivu/2kl/lyriikka/%C3%A4%C3%A4nteet-ja-riimit/runomitatk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on käytössä itsepalvelutulostus, saa tulostuspalveluun rekisteröitynyt asiakas neljännesvuosittain viisi ilmaista tulostetta. Määrä koskee kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tulostettuja tulosteita yhteensä, se ei siis ole toimipistekohtainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf
Kirjan saa kyllä kaukolainaksi Kyyti-alueen ulkopuolelta. Kaukolaina maksaa Kouvolassa 3 €. Kaukopalvelupyynnön voi lähettää kaukopalvelulomakkeella Kyyti-Finnasta tai voitte tehdä sen seuraavan kirjastokäyntinne yhteydessä.
Tomi Kontion kirjoittamassa ja Elina Warstan kuvittamassa Koira nimeltään Kissa -lastenkirjassa (Teos, 2015) Kissa-niminen koira on saanut nimensä emoltaan, joka toivoi poikasensa olevan itsenäinen kuin kissa ja näin pärjäävän kovassa maailmassa. Voidaan keskustella siitä, onko tarinan päähahmo lopulta identiteetiltään samaan aikaan sekä kissa että koira; Kissa-koira käyttäytyy kuitenkin sosiaalisen laumaeläimen tavoin ja kärsii yksinäisyydestään.
Kysymiäsi teemoja sivuavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Maija ja Anssi Hurmeen Lepakkopoika-kirjassa kuusivuotias Ilmari muuttuu lepakkopojaksi
Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoissa rehtori Kruppi ei edes itsekään tiedä muuttuvansa ajoittain Kapteeni…
Song for a dark-haired woman on Seppo "Paroni" Paakkunaisen sävellys. Yleisradion kantanauhoilta löytyvä tallenne kappaleesta on sittemmin julkaistu CD-levyllä Radiojazzia. 1, 1969-1974 (Yleisradio, 1989). Sopraanosaksofonisolisti on Juhani Aaltonen. Säestyksestä vastaa Radion tanssiorkesteri Jukka Kortelaisen johdolla; sähköpianoa soittaa Matti Konttinen.http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=dark-haired&ID=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?id=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542&culture=fi
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan…
Liitekuvan lukolliset tolpat ovat pohjaveden havaintoputkia.
"Pohjavesiesiintymään asennettavien havaintoputkien avulla voidaan selvittää pohjavedenpinnan korkeusasemaa ja tarkkailla siinä tapahtuvia muutoksia toistuvien mittausten avulla. Eri pisteisiin sijoitetuista havaintoputkista saatavien korkeustasotietojen perusteella voidaan määrittää pohjaveden virtaussuunnat. Havaintoputkista otettavien vesinäytteiden avulla voidaan tutkia pohjaveden laatuominaisuuksia. Putkiin asennettavien mittalaitteiden avulla voidaan jatkuvatoimisesti mitata pohjaveden virtauksia sekä seurata pohjaveden laatua."
"Pohjaveden havaintoputki koostuu maanpinnan yläpuolisesta putkiosuudesta ja siihen liittyvästä kansirakenteesta sekä maanpinnan alapuoli…
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-…
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
