Mariaana Jäntistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista ja artikkeleista:
"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
toim. Marja-Liisa Nevala, Otava 1989 (ss. 705-707)
Pyysalo: "Kaksi tapaa lukea kuvaa." Haastattelu Suomen kuvalehdessä 42/1986
Stiller: "Nuoren kirjailijan kärsimykset." Haastattelu Kotilääri-lehdessä 12/1986
Lisäksi Jäntin teoksesta Amorfiaana on tehty ainakin kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Hakala: Semioottisen ja symbolisen rajankäyntiä Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Helsingin yliopisto 1994.
Järvinen: "Minäkin tarvitsen porraskiven, ruumiskappaleen." Naisen ruumiillisuus Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Oulun yliopisto 2000.
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Tässä osia useista vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraava linkki:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
Englanninkielisessä linkissä Pasi-nimeä ei löydy. Mutta Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Pasi on suomalainen asu nimestä Basilius, saksassa nimi on muodossa Basil, jolla…
Nuoruustango, joka kuuluu Peter von Bagh'in ohjaaman elokuvan "Kreivi" musiikkiin, on Kaj Chydeniuksen säveltämä. Nuotit löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista: "Suuri toivelaulukirja" osa 5, "Sininen ja valkoinen -suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992", Chydenius: "Opera omnia -Rakkauslauluja" ja Chydenius: "Sinua, sinua rakastan". Netistä en nuotteja tähän kappaleeseen löytänyt.
Hei,
Tunnetuimmat suomennokset laulusta ovat V. Artin (oik. Kaarlo Väinö Valve) Ah, iloitkaatte, ystävät ja Liisa Tenkun Vanha joululaulu (laulusta käytetään myös nimiä Nyt kristikunta riemuitse tai Oi kristikunta riemuitse laulun alkusanojen mukaan)
Artin suomennos noudattaa tarkemmin alkuperäistä sanoitusta. Tenkun suomennoksessakin ensimmäinen säkeistö mukailee alkuperäistä, mutta toisessa säkeistössä lähdetään eri raiteille. Alla jokaisesta versiosta kaksi ensimmäistä säkeistöä:
Alkup. engl. sanoitus:
God rest ye merry gentlemen
Let nothing you dismay
Remember Christ our Savior
Was born on Christmas Day
To save us all from Satan's pow'r
When we were gone astray
Oh tidings of comfort and joy
Comfort and joy
Oh tidings of comfort…
Juna on kätevin tapa päästä lentokentältä Amsterdamin keskustaan. Saat tietoa kulkuyhteyksistä Schipholin sivulta http://www.schiphol.nl/
Valitse yläkulmasta english > Schipol airport information > Accessibilty & transport > public transport, by train. Täältä näet junan lisäksi myös muut vaihtoehdot. Suomenkielistä tietoa Amsterdamin julkisesta liikenteestä löytyy Suomen Matkatoimiston sivulta
http://www.smt.fi/taskuoppaat/taskuopas_amsterdam.shtml
Tarkemmat aikataulutiedot ovat Amsterdamin kaupungin sivulla http://www.amsterdam.nl/ , kohta Verkeer en vervoer: openbaar vervoer, englanninkielisessä sivustossa kohdassa Visiting&exploring, Getting around.
Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät täältä,
http://www.gvb.nl/Pages…
Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta
Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
Tuntuu siltä, että kirjastojen kokoelmista, nuoteista, ei
löydy hakujen perusteella Neiti Sievänen ja minä -kappaleen sanoja, yksi keino on sanojen kirjoittaminen muistiin äänitteeltä, esim. Brita Koivunen: Unohtumattomat -cd:ltä. Sitä ei ole Rauman kirjastossa, mutta meidän kautta voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, kaukolainan maksu on 2€. Internetistä www.kirjastot.fi -sivulta pääsee selaamaan eri kuntien/kaupunkien kirjastojen kokoelmia.
Yleisradion äänitekokoelmasta voi hakea kappaleita esim. aiheen perusteella www.fono.fi -sivulta. Sitä kautta löytyi
seuraavia kauppa-aiheeseen liittyviä:
Isoisän olkihattu, sanat esim. Suuri toivelaulukirja 2 ja useissa muissakin nuottijulkaisuissa. Pieni myyjätär, sanat esim.…
C-kasettien digitointi onnistuu Kirjasto 10:ssä. Digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5000 tai osoitteessa https://varaamo.hel.fi/.
Kuormaajan kaltaiset koneet luokitellaan ajoneuvolain (1090/2002) 15 §:ssä moottorityökoneiksi. Traktorit ovat laissa oma ajoneuvoluokkansa. Sekä traktoreita että moottorityökoneita (max 60 km/h) saa ajaa traktorikortilla (T-kortti). Traktorin voi varustelulla muuttaa moottorityökoneeksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Ajoneuvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090#L2P15
https://ajokortti-info.fi/perustietoa-ajokortista/ajoneuvot-joita-saan-ajaa
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/traktori-varusteltuna-moottorityokoneeksi
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet…
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti…
Katsopa Monikulttuurisen kirjaston MaailmaInfon linkkejä osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Sieltä löytyvät maat aakkosittain. Sekä väestö- että taloustietoja löytyy mm. World Factbookista:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html Iso-Britannian ja Suomen välisestä kaupasta on tietoja Britannian suurlähetystön sivulla, http://www.ukembassy.fi/ Trade with Britain -otsikon alla.
Matilda (Tilly) Soldan oli syntynyt 16.2.1873 ja hän kuoli 6.9.1931. Tiedot ovat peräisin Tuula Levon todellisuuspohjaisesta romaanista ”Neiti Soldan” (Otava, v. 2000) ja Järvenpään taide-museosta.
Nils Björn (Nisse) Soldan oli syntynyt 6.10.1902 ja hän kuoli 9.9.1953. Lisätietoja hänestä löytyy Suomen Kansallisbiografian osasta 9 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. 2007) ja Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Soldan .
Matti Yrjänä Joensuun kirjassa ”Harjunpää ja rakkauden nälkä” tapahtuu pankkiryöstö Museokatu 18:ssa Helsingissä. Helsinki-aiheisia kirjoja voi etsiä Tarinoiden Helsinki –sivustolta esim. kadunnimen perusteella: ’selaa paikkoja’ – ’kirjoita osoite’. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ .
Jatkossa kannattaa…
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Näin lauletaan Antero Gustafssonin säveltämässä ja sanoittamassa laulussa Kapakka-kantri.
Kertosäe menee näin:
"Miksi kapakkaan sä meet?
Miksi kapakkaan sä meet?
Muuttuu velat saataviksi, sukulaiset ystäviksi
siksi kapakkaan sä meet."
Kapakka-kantri on Pekka Myllykosken ja Jytäjemmarien levyllä Viekää minut baariin taas...
http://www.helmet.fi/record=b1687703~S9*fin
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
