Mikäli haluatte Töölön kirjastosta saatavilla olevia kirjoja, suosittelisimme henkilökohtaista käyntiä paikan päällä. Tällöin voitte valita mieleisenne kirjan suoraan käsillä olevasta kokoelmasta.
Töölön kirjasto on auki lauantaina klo 10-16 ja sunnuntaina 12-18.
Englanninkielisistä kirjoista niteitä hankitaan yleensä vain yksi kappale. Valitettavasti muista kirjastoista varatut niteet eivät nekään ehdi enää maanantaiksi.
Rinnakkaiskappaleita, jos niitä on saatavilla, voi noutaa itse toisista lähellä sijaitsevista kirjastoista, kuten Rikhardinkadun, Pasilan ja Kallion kirjastoista.
Rikhardinkadun kirjaston viikonlopun aukioloajat ovat samat kuin Töölön kirjaston.
Kallion kirjasto on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 12-18.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://finna.fi
Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Malmin kirjastossa voit lainata kirjastossa käytettäväksi muistikortinlukijan (SD-, MMC- ja Compact Flash -muistikorttien lukemiseen käytettävä oheislaite).
Helmet-kirjastot, joissa on käytettävissä muistikortinlukija, löydät Helmet-palvelusivuston kohdasta Kirjastot ja palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt…
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/…
Tähän kysymykseen voi hakea vastausta Tampereella sijaitsevasta Lastenkirjainstituutista. Hakukysymyksen voi kirjoittaa lastenkirjainstituutti.fi -sivun kysy meiltä -lomakkeeseen, joka on sivun Kirjasto-otsikon alla. Kirjaa voi myös hakea selaamalla kansikuvia Kirjasammon sivulta, www.kirjasampo.fi
Yksi vaihtoehto voisi olla kollegani ehdotus, eli Gunnel Linden lastenkirja Keinutuolimatka (suomeksi 1965). , Siinä ei ole varsinaisesti aarrekarttaa, vaan kartta nimeltä Sisämaailma, jonka yksin kotona oleva tyttö piirtää omasta kodistaan ja jossa hän seikkailee. Kartalta löytyy mm. Vuodeniitty, jossa on kuperkeikkakuoppa ja korvatyynykukkula sekä Raidallinen mattotie ja Lipastoluoto.
…
Enclyclopedia mythican mukaan https://pantheon.org/articles/t/typhon.html Typhon oli antiikin tarustossa varhainen hirviö, joka kuvattiin tuhoisaksi hirmumyrskyksi tai tulta syökseväksi jättiläiseksi. Homeroksen tarustossa Typhon on suljettu maan sisälle, Hesiodoksen Theogoniassa esiintyy kaksi hahmoa, Typhon, joka on Typhoeuksen poika, ja mm. Kerberoksen isä. Typhoeus on hirviö, jolla on kymmenen päätä, hirvittävät silmät ja äänet. Typhoeuksen kerrotaan taistelleen Zeuksen kanssa ihmisten herruudesta ja hävinneen. Lopulta mm. Ovidiuksen teoksissa ja Pindaros mainitsevat Zeuksen surmanneen Typhoeuksen. Hänet haudattiin Etna-tulivuoren alle Tartarokseen.
Nietzschen tekstistä löydän viittauksen Tyhpoeukseen…
Kannelmäen kirkossa selvitettiin asiaa. Laulu on Wolfgang Amadeus Mozartin "Ave verum corpus" K 618 (=Köchelin luettelossa no 618). Se alkaa juuri kahdella Ave, ave -sanalla.
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Kyseessä on Elvi Sinervon nimeämätön runo vuodelta 1931.
https://www.finna.fi/
Sinervo Elvi: Pilvet : runot 1941-56 (1984)
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki (1997)
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
