Valitettavasti emme pysty tässä palvelussa arvioimaan taiteen/signeerausten/antiikin aitoutta.Voimme ainoastaan opastaa tiedonhaussa aiheesta.Lastukirjastoista löytyy kolme kirjaa Kupittaan savesta. Linkki aineistohakuunRuotsiksi löytyy sivusto Kupittaan saven leimoista ja signeerauksista. Linkki sivulleAntiikin vuoksi sivuilta löytyy suomeksi tietoa Kupittaan saven astioista. Linkki sivustolle
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä…
Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja
Varmaan kannattaa lukea ne ilmestymisjärjestyksessä:Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan…
Tarkoitat ehkä laulua "Minä ra-minä kas-minä tan", jonka on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Elina Juntunen. Sen on levyttänyt lauluduo Henna ja Lotta Oittinen. Se on julkaistu LP-levyllä ja C-kasetilla "Superkuperkeikka" (Musiikki-Media, 1984) ja C-kasetilla "Pikku poni : lasten oma kasetti" (Overdisc, 1987). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuperkuperkeikka-levyn tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/9917962-Various-SuperkuperkeikkaPikku poni -kasetin tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/38245431-Various-Pikku-Poni
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan…
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
Oculus Rift -virtuaalilaseja sai kokeilla Pasilan kirjastossa viime vuoden syksyllä Pelikulma-tapahtuman ajan. Sen jälkeen niitä on voinut käyttää joidenkin kirjastojen tapahtumien yhteydessä. Seuraavat tapahtumat ovat Jakomäen kirjastossa (kirjaston avajaiset) la 4.10. klo 12-16: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Tapa… ja Pukinmäen kirjastossa pe 17.10. klo 14-16.
Tampereen kaupunginkirjastossa on Aamulehti mikrofilmimuodossa vuodesta 1881. Voit pyytää kopiot artikkelista oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Musiikin on säveltänyt ja sovittanut Elämänmeno-näytelmää varten Lasse Mårtenson. Erityistä nimeä musiikille ei ole tiedossa eikä sitä, kuka muu musiikkia on ollut soittamassa kuin Mårtenson itse.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Uusi kirjastolaki sanoo yleisten kirjastojen henkilökunnan pätevyysvaatimuksista:
http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8050b29d
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Parhaiten löydät tietoa kirjastoalan koulutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?…
